Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Tel Aviv : Tietoa Israelista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tel Aviv

Embassy of Finland
P.O. Box 39666, 61396 Tel Aviv, Israel
Puh. +972-3-745 6600
E-mail: sanomat.tel@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Maatiedosto Israel

Nimi

KieliVirallinen nimiKäyttönimi
(fi)Israelin valtioIsrael
(se)Staten IsraelIsrael
(en)The State of IsraelIsrael
(fr)l'Etat d'IsraëlIsraël
(de)Staat IsraelIsrael
(he)Medinat Yisra'elIsrael

Itsenäistyminen

14. toukokuuta 1948

Kansallispäivä

Itsenäisyyspäivä, vietetään juutalaisen kalenterin mukaan huhti–toukokuussa.

Lippu

Aikaero Suomeen

Kesäisin: +/ - 0, Israel siirtyy kesäaikaan eri aikaan kuin Suomi

Talvisin: +/ - 0, Israel siirtyy talviaikaan eri aikaan kuin Suomi

Pinta-ala

20 770 km²

Väkiluku

8 000 000 (huhtikuussa 2013), Israelin tilastokeskus CBS

Pääkaupunki

Suomeksi: Jerusalem

Omalla kielellä: Yerushalaim

Diplomaattisuhteet

14. marraskuuta 1950

Suomi tunnustanut

18. maaliskuuta 1949

Suomen edustautuminen

Suomen edustautuminen: Israel

Edustautuminen Suomessa

Israel: edustautuminen

Linkit

Poliittinen järjestelmä

Poliittinen järjestelmä

Israel on valtiomuodoltaan parlamentaarinen demokratia. Israelilla ei ole perustuslakia, vaan 11 perustavanlaatuista lakia (Basic Laws), jotka määrittävät muun muassa hallituksen ja oikeuslaitoksen asemia. Eräitä yleensä perustuslaeissa esiintyviä asioita on määritelty vuoden 1948 valtion perustamisjulistuksessa.

 

 

Olemukseltaan maa on vahvasti ”juutalainen valtio”, ja tätä ajatusta on vahvistettu useilla hankkeilla, kuten vuonna 1948 säädetyllä paluumuuttolailla (Law of Return)

 

 

Kolmenlaista paikallishallintoa

 

Lain mukaan Israelin aluehallinto on kanavoitu kunnille ja aluevaltuustoille. Maassa on noin 70 kuntaa ja reilut parisataa aluevaltuustoa (local councils ja regional councils). Pormestari ja alue- tai kunnanvaltuusto vastaavat yhdessä paikallishallinnosta.

 

Paikallisvaalit järjestetään viiden vuoden välein. Kaikilla alueella pysyvästi asuvilla on äänetysoikeus, kansalaisuudesta huolimatta. Äänioikeus on kaikilla 17 vuotta täyttäneillä.

 

Kunnat vastaavat esimerkiksi

 

  • koulutuksesta,
  • terveydenhoidosta,
  • teiden ylläpidosta,
  • vedestä ja
  • viemäröinnistä.

Valtionpäämies

Israelin valtionpäämies on presidentti, jonka maan parlamentti valitsee yhdeksi kaudeksi. Toinen kausi ei ole mahdollinen. Presidentiksi valitaan se ehdokas, joka saa eniten ääniä parlamentin äänestyksessä.

 

Presidentin tehtävät ovat lähinnä muodollisia ja laissa määriteltyjä. Presidentti esimerkiksi

 

  • avaa uuden parlamentin ensimmäisen istunnon,
  • neuvoo hallituksen muodostamisessa,
  • hyväksyy parlamentin vahvistamat lait ja sopimukset seka
  • armahtaa vankeja oikeusministerin esityksestä.

 

Presidentin toimikausi on seitsemän vuotta. Maan nykyinen presidentti Shimon Peres aloitti toimikautensa heinäkuussa 2007. Peres on pitkän linjan poliitikko, joka ennen presidentiksi valitsemistaan istui yhtäjaksoisesti maan parlamentissa vuodesta 1959.

 

Peres on toiminut kahdesti pääministerinä ja hän on ollut ministerinä 12 hallituksessa. Ulkoministerinä Peres toimi 1990-luvulla. Hän sai Nobelin rauhanpalkinnon Yitzhak Rabinin ja Jassar Arafatin kanssa Oslon rauhanprosessin ansiosta.

Parlamentti

Israelin parlamentti (knesset) on yksikamarinen ja 120-jäseninen. Knesset-edustajat valitaan parlamenttivaaleissa, jotka järjestetään neljän vuoden välein. Kaikilla 18 vuotta täyttäneillä kansalaisilla on äänioikeus, ja koko maa muodostaa yhden vaalipiirin.

 

Parlamentin puhemies ja varapuhemiehet valitaan täysistunnossa. Puhemiehistö edustaa knessetiä, huolehtii sen arvokkuudesta ja vastaa istuntojen menettelytapojen oikeellisuudesta. Puhemies johtaa parlamentin istuntoja, määrää ehdotukset äänestykseen ja kertoo äänestyksen tuloksen. Jos presidentti on pois maasta, parlamentin puhemies toimii hänen sijaisenaan.

 

Knessetissä on 12 pysyvää valiokuntaa, jotka käsittelevät parlamentin antamia lakiehdotuksia. Lisäksi knessetissä toimii erityis- ja tutkimusvaliokuntia. Nämä valiokunnat perustetaan selvittämään tiettyä kysymystä, minkä vuoksi niiden määrät ja toimikaudet vaihtelevat.

 

Israelissa 19. parlamentti eli knesset

 

Maan 19. knesset eli parlamentti valittiin vaaleissa 22. tammikuuta 2013. Vaalien myötä hallituksen muodostajan aseman sai oikeistopuolueiden Likudin ja Yisrael Beiteinun liittoutuma. Toiseksi eniten ääniä keräsi uusi keskustalainen puolue Yesh Atid.

Äänestysprosentti vaaleissa oli 67,7.

 

Puolue                               

Edustajien määrä 

 

Likud-Beiteinu

31

Oikeistolainen puolueliitto

Yesh Atid

19

Keskustapuolue

Labor

15

Työväenpuolue

Jewish Home

12

Uskonnollinen puolue

Shas

11

Uskonnollinen puolue

United Torah Judaism

7

Uskonnollinen puolueliitto

Hatnuah

6

Keskusta-vasemmistolainen puolue

Meretz

6

Vasemmistopuolue

United Arab List

4

Arabipuolue

Hadash

4

Arabien ja juutalaisten vasemmistopuolue

Balad

3

Vasemmistolainen arabipuolue

Kadima

2

Keskustapuolue

 

Hallitus

Israelissa hallituksen toimikausi on neljä vuotta. Maan nykyinen hallitus muodostettiin 18. maaliskuuta 2013. Pääministeri Benjamin Netanjahun johtama hallitus koostuu oikeistolaisesta Likud-puolueesta, Avigdor Liebermanin oikeistolaisesta Yisrael Beiteinu -puolueesta, valtiovarainministeri Yair Lapidin Yesh Atid -puolueesta, kauppa- ja teollisuusministeri Naftali Bennettin oikeistolaisesta Jewish Home -puolueesta sekä keskustalaisesta oikeusministeri Tzipi Livnin Hatnua-puolueesta.

 

Hallituksen ministerit ja ministeriöt puolueittain

 

Likud-puolue

 

Benjamin Netanjahu

 

Moshe Ya'alon

 

Gideon Sa'ar

 

Yisrael Katz

 

Gilad Erdan

 

Silvan Shalom

 

Yuval Steinitz

  • kansainvälisen tiedustelun ja strategisten asioiden ministeri

 

Limor Livnat

  • kulttuuri- ja urheiluministeri 

 

Yisrael Beiteinu -puolue

 

Sofa Landver

  • maahanmuuttoministeri

 

Uzi Landau

  • matkailuministeri

 

Yair Shamir

 

Yitzhak Aharonovitch

  • sisäisen turvallisuuden ministeri

 

Yesh Atid -puolue

 

Yair Lapid

 

Shai Piron

 

Yael German

 

Meir Cohen

 

Yaakov Peri

 

Jewish Home -puolue

 

Naftali Bennett

 

Uri Ariel

 

Uri Orbach

  • eläkeläisten asioiden ministeri

 

Hatnua-puolue

 

Tzipi Livni

 

Amir Peretz

Sisäpolitiikka

Hallitustilanteesta

 

Israelin nykyinen, 33. hallitus muodostettiin maaliskuussa 2013 ennenaikaisten vaalien jälkeen. Likud- ja Yisrael Beiteinu -puolueiden yhteislistan saatua eniten edustajia Knessetiin hallitustunnustelijaksi nimitettiin Benjamin Netanjahu. Hän käytti koalition muodostamiseen enimmäisajan, kuusi viikkoa.

 

Vaaleja edeltänyt keskustelu keskittyi sosialisiin ja talouskysymyksiin. Turvallisuusasiat jäivät poikkeuksellisen pienelle sijalle. Uusi keskustalainen puolue Yesh Atid ja oikeistolainen Jewish Home pitivät esillä kalliisiin elinkustannuksiin kyllästyneen keskiluokan asiaa. Puolueet pyrkivät tavoittamaan ne ihmiset, jotka osoittivat mieltään kesän 2011 suurprotesteissa asumisen ja elintarvikkeiden kovia hintoja vastaan. Ne vaativat myös "taakan tasa-arvoista jakamista" - muutosta ultraortoksien erityisasemaan, jotta nämä kantaisivat osansa vastuusta maan puolustuksesta ja verojen maksusta.

 

Vaalien jälkeen Yesh Atid ja Jewish Home pitivät yhtä hallitusneuvotteluissa pakottaen Netanjahun ottamaan ne molemmat mukaan koalitioon ja jättämään ultraortodoksipuolueet ulos.

 

Hatnua lähti mukaan Netanjahun hallitukseen puolueen puheenjohtajan Tzipi Livnin aiemmasta ankarasta pääministerin arvostelusta huolimatta. Livni sai salkkuunsa vetovastuun neuvotteluista palestiinalaisten kanssa. Hatnuan vaalikampanjassa rauhanneuvottelujen jatkaminen olikin kantavia teemoja.

 

Likudin liittolaispuolue Yisrael Beiteinun puheenjohtaja Avigdor Lieberman on ulkona hallituksesta siihen asti, että oikeus on käsitellyt häntä vastaan nostetut syytteet. Liebermania syytetään petoksesta ja luottamusaseman väärinkäytöstä. Liebermanin odottaessa oikeuden päätöstä ulkoministerin tehtävää hoitaa pääministeri Netanjahu.

Ulkopolitiikka, turvallisuuspolitiikka

Ulkopolitiikka

Yli 60-vuotisen olemassaolonsa ajan Israel on ollut erilaisissa konflikteissa naapurimaidensa kanssa. Yhteiselo on vaihdellut piilevästä konfliktista avoimeen yhteenottoon. Merkittäviä saavutuksia ovat rauhansopimukset, jotka solmittiin Egyptin kanssa vuonna 1979 ja Jordanian kanssa vuonna 1994.

 

Vuosien neuvotteluista huolimatta kiistaa palestiinalaisten kanssa ei ole saatu ratkaistua. Pinnan alla kytevät konfliktit Syyrian ja Libanonin kanssa. Lisäksi Iranin kasvava poliittinen ja sotilaallinen vaikutusvalta sekä maan ydinohjelma vaikuttavat Israelin strategiseen ajatteluun.

 

Israelin ulko- ja sisäpolitiikan välille on vaikea vetää rajaa. Hyviä esimerkkejä tästä ovat vuoden 2006 Libanonin sota ja tammikuussa 2009 toteutettu operaatio Valettu lyijy Gazan kaistalla.

 

Yhdysvallat on perinteisesti ollut Israelin tärkein kumppani ja liittolainen.

Järjestöt

Israel liittyi Yhdistyneiden kansakuntien (YK) jäseneksi 11. toukokuuta 1949. Lisäksi Israel on lukuisten YK:n ala- ja erikoisjärjestöjen jäsen, kuten

 

 

Israel on ollut Maailmanpankin (World Bank) jäsen vuodesta 1954. Kesäkuussa 2006 Punaisen Ristin kansainvälinen komitea tunnusti Israelin Punainen Daavidintähti -järjestön (MDA, Magen David Adom) Israelin kansalliseksi hätäpalveluksi, joka toimii Geneven sopimusten alaisuudessa. MDA on Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun -yhdistysten kansainvälisen liiton (IFRCS) jäsen.

 

Israel hyväksyttiin jäseneksi vuonna 2010 taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöön(OECD, Organization for Economic Cooperation and Development).

 

Lisäksi Israel toimii esimerkiksi seuraavissa kansainvälisissä järjestöissä:

 

Puolustuspolitiikka

Israelin puolustusvoimien tehtävät, asema ja toiminta

 

Israelin puolustusvoimat perustettiin 26. toukokuuta 1948. Puolustusvoimat tunnetaan yleisesti englanninkielisellä nimellä Israel Defence Forces (IDF), mutta myös hepreankielistä nimeä Tzva HaHagana LeYisra’el (Tzahal) käytetään. IDF:n tehtävät ovat

 

  • valtion olemassaolon puolustaminen,
  • Israelin itsemääräämisoikeuden puolustaminen,
  • puolustaa valtion alueellista koskemattomuutta,
  • suojella Israelin kansalaisia ja
  • taistella kaikkia terrorismin muotoja vastaan.

 

Israelin puolustusvoimien organisaatio

 

Israelin hallitus nimittää yleisesikunnan päällikön, joka on puolustusvoimien komentaja. IDF toimii puolustusministeriön alaisuudessa. Puolustusvoimien komentaja on sotilasarvoltaan kenraaliluutnantti.

 

Puolustusvoimien komentaja nimitetään yleensä kolmeksi vuodeksi, mutta jatko neljänneksi tai viidenneksi vuodeksi ei ole poikkeuksellista. Vuonna 2011 tehtävään nimitettiin Benny Gantz.

 

Hyvin usein Israelin puolustus- tai pääministerillä on sotilaallista ammattikokemusta. IDF:n pääesikunta sijaitsee Tel Avivissa, jossa on myös puolustusministeriö.

 

Asevelvollisuus Israelissa

 

Kaikki 18–41-vuotiaat Israelin kansalaiset ovat asevelvollisia. Asevelvollisia ovat sekä miehet että naiset. Asepalvelus kestää miehillä pääsääntöisesti kolme vuotta ja naisilla kaksi vuotta.

 

Yleensä juutalaiset, druusit ja tsherkessit suorittavat varusmiespalveluksen. Kristityt ja osa muslimeista on vapautettu palveluksesta. Lisäksi ääriuskonnolliset haredi-juutalaiset on yleensä vapautettu palveluksesta tai he suorittavat palveluksen, josta huomattava osa on uskonnollista opetusta.

 

Uskonnollisen tai etnisen syyn vuoksi myönnettyjen vapautusten vuoksi vain noin 70 prosenttia asevelvollisesta ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen.

 

Maa-, meri- ja ilmavoimat

 

Israelin asevoimien vakinaisessa palveluksessa on noin 176 500 sotilasta, joista noin 110 000 on asevelvollisia. Kun reservissä olevat sotilaat lasketaan mukaan, asevoimien kokonaisvahvuus on noin 621 500 sotilasta.

 

Rajavalvontaan osallistuu noin 8 000 rajapoliisia, jotka toimivat yhteistyössä asevoimien kanssa.

 

Maavoimien rauhanajan vahvuus on reilut 133 000 ja reservin vahvuus noin 380 000 sotilasta. Israelin maavoimissa on 16 divisioonaa, jotka koostuvat 79 prikaatista. Maavoimien kalusto koostuu lähinnä taistelu- ja rynnäkköpanssarivaunuista, panssaroiduista miehistönkuljetusajoneuvoista sekä tykistöaseista.

 

Merivoimien rauhanajan vahvuus on 9 500 sotilasta ja reservissä on noin 10 000 sotilasta. Merivoimien kalusto koostuu korveteista ja ohjus-, sukellus- sekä partioveneistä.

 

Ilmavoimien rauhanajan vahvuus on noin 34 000 sotilasta ja reservissä on noin 55 000 sotilasta. Ilmavoimat rakentuvat lähinnä F-16- ja F-15 -hävittäjien varaan. Helikoptereita on noin 280 kappaletta, kuljetushelikopterit mukaan luettuina.

Kehityspolitiikka

Israelin kehitysyhteistyöstä vastaa vuonna 1958 perustettu Israelin kansainvälisen kehitysyhteistyön osasto (Mashav), joka toimii maan ulkoministeriön alaisuudessa. Mashavin toiminta perustuu ajatukseen, jonka mukaan Israelin nopean kehityksen mahdollistanut taitotieto pitäisi jakaa kehitysyhteistyön kumppanimaiden kanssa. Mashav keskittyy erityisesti

 

  • maatalouteen,
  • opetukseen,
  • terveyteen ja
  • kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen, kuten naisten aseman parantamiseen.

 

Israel on ollut yksi suurimmista Yhdysvaltojen taloudellisen avun kohteista 1970-luvulta lähtien. Vuonna 2007 Yhdysvallat lopetti Israelin rahallisen tukemisen, mutta jatkoi rahallista sotilaallista avustusta.Vuonna 2013 tämän avun määrä on noin 2,4 miljardia euroa (Lähde: "U.S. Foreign Aid to Israel", Congressional Research Service).

 

Suomi rahoittaa paikallisen yhteistyön määrärahoilla israelilaisia kansalaisjärjestöjä. Pientä tukea on annettu palestiinalaisjärjestöjen kanssa yhteistyötä tekeville ihmisoikeus- ja rauhanjärjestöille. Viime vuosina Suomi on tukenut alueen kansalaisjärjestöjä noin 100 000 euron arvosta.

Ihmisoikeudet

Perinteisesti Israelia on pidetty vahvana demokratiana, joka on sallinut kansalaisyhteiskunnan reippaankin kritiikin. Kansalaisjärjestöjen mukaan ilmapiiri on kuitenkin muuttunut viime vuosina.

 

Operaatio Valettu lyijy Gazassa ja sen jälkeen tapahtunut hallituksen vaihtuminen muuttivat ilmapiirin. Kansalaisjärjestöjen mukaan kritiikkiä on yritetty tukahduttaa.

 

Järjestöjen mukaan ennen lähinnä äärioikeiston retoriikaksi luetut puheet ovat valtavirtaistuneet. Maan parlamentissa Knessetissä on käsitelty lukuisia lakiehdotuksia, jotka ovat pyrkineet rajoittamaan kansalaisjärjestöjen toimintaa, ja järjestöt pitävät ehdotuksia demokratian vastaisina. Osa ehdotuksista on hylätty parlamentissa; osa puolestaan hyväksytty.

EU-politiikka

EU-politiikka

EU:n ja Israelin suhteet ovat läheiset ja laaja-alaiset. EU ja Israel ovat olleet yhteistyössä vuodesta 1959 alkaen. Nykyisin yhteistyötä tehdään laaja-alaisesti vuonna 1995 solmitun niin sanotun assosiaatiosopimuksen perusteella.

 

Israel on yksi EU:n tärkeimmistä kauppakumppaneista Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan talousalueella. Yhteistyötä on erityisesti tieteissä ja teknologiassa, ja Israel on mukana useissa eri alojen EU-ohjelmissa.

 

Yksi niin sanotun Barcelonan prosessin tavoitteista on luoda kattava vapaakauppa-alue EU:n ja sen Välimeren alueen kumppanimaiden kesken. Tavarakaupassa tavoite on pitkälti toteutunut. EU:n ja Israelin sopimus asiasta tuli voimaan vuonna 2000.

Talous, elinkeinoelämä ja ulkomaankauppa

Talous, elinkeinoelämä

Israelin yleinen taloustilanne

 

Israelissa on teknologisesti kehittynyt vapaa markkinatalous. Maan elinkeinoelämä on riippuvainen raakaöljyn, raaka-aineiden, kemiantuotteiden ja sotilasvälineiden tuonnista. Esimerkiksi vuonna 2010 näiden tuotteiden osuus maan tuonnista oli reilusti yli puolet.

Vähäisistä luonnonvaroista huolimatta Israel on kehittänyt maatalouttaan ja teollisuuttaan voimakkaasti. Johtavia vientituotteita ovat:

 

  • huipputeknologia
  • timantit
  • hedelmät
  • vihannekset.


Israel on riippuvainen ulkomaankaupasta, joka muodostaa liki puolet maan bruttokansantuotteesta. Maan tärkeimpiä kauppakumppaneita ovat EU sekä Yhdysvallat. Israelin viennistä EU:n osuus vuonna 2012 oli 31 prosenttia ja Yhdysvaltojen 24 prosenttia. Viime vuosina Israel on yrittänyt vähentää riippuvuuttaan kyseisistä kumppaneista ja avannut kauppayhteyksiä Aasiaan, kuten Intiaan ja Kiinaan. Vuonna 2012 jo 20 prosenttia viennistä suuntautukin Aasiaan.

 

Israel hyväksyttiin OECD:n jäseneksi vuonna 2010.

Talouskriisin aallot ulottuvat Israeliin

Vuoden 2003 jälkeen Israelin talous on kasvanut ennätyksellisesti vähintään viisi prosenttia vuodessa. Lisäksi työttömyys on ollut vähäistä.

 

Israel karautti maailmanlaajuisen talouskriisin karikoihin hyvistä lähtökohdista. Yhdysvalloista levinnyt taloustaantuma ei raunioittanut maan pankkeja ja vakuutusyhtiöitä, kuten muualla maailmassa on käynyt. Tilanteeseen vaikutti merkittävästi Israelin suhteellisen konservatiivinen lainapolitiikka: pankit eivät myöntäneet asuntolainoja täysin köyhille. Lisäksi maan keskuspankki hallinnoi kansantalouden kokoon nähden huomattavia dollari-varantoja, minkä lisäksi keskuspankki pystyi ohjaamaan shekelin liikkeitä korkopolitiikallaan.

 

Euroopassa ja Yhdysvalloissa pitkään jatkunut talouskurimus on alkanut viime aikoina näkyä voimakkaammin myös viennistä riippuvaisessa Israelissa. Bruttokansantuotteen kasvuvauhti Israelissa hiipui vuonna 2012 3,1 prosenttiin. Vuodelle 2013 odotetaan 3,8 prosentin kasvua, mikäli tuotanto Tamarin kaasukentillä alkaa odotusten mukaisesti toisella vuosineljänneksellä. Ilman Tamarin kaasutuotantoa odotettu kasvulukema on vain 2,8 prosenttia.

 

Israelin työttömyysprosentti  tammikuussa 2013 oli 6,5 prosenttia.

 

Maan keskuspankki on varoitellut, että kiinteistömarkkinoilla on nähtävissä ylikuumenemisen merkkejä. Pahin uhkakuva geopoliittisen tilanteen lisäksi on kiinteistökupla, joka poksahtaessaan sulattaa suuren osan kiinteistövarallisuuden arvosta. Vuonna 2009–2011 asuntojen hinnat nousivat rajuimmin, kaksinumeroisella prosenttiluvulla, ja ovat sen jälkeenkin jatkaneet kallistumista nopealla tahdilla.

 

Vuonna 2012 Israel onnistui pienentämään valtionvelan suhdetta bruttokansantuotteeseen. Israelin valtionvelka oli vuoden 2013 alussa 150 miljardia euroa, joka on 73,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Huippuvuonna 2003 julkista velkaa oli liki bruttokansantuotteen verran.

 

Israelin velkaantumisen väheneminen viime vuosina on ollut poikkeuksellista verrattuna esimerkiksi Eurooppaan, jossa velat ovat kasvaneet huomattavasti talouskriisin jälkeisten elvytystoimien seurauksena. Israelin tavoite on, että vuoteen 2020 mennessä julkinen velka on enää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Riskirahoituksen määrä hiipunut

Vuosi 2009 oli Israelin riskirahoitusalan pahin sitten vuoden 2003. Sijoitukset huipputeknologiayrityksiin laskivat jyrkästi. Maan riskiyrityksiä rahoittavien rahastojen varainkeruusta suli liki miljardi dollaria. Rahastot onnistuivat keräämään vain noin 200 miljoonaa euroa, mikä heijastui sijoituksiin. Myös kappale- ja valuuttamääräiset yrityskaupat vähenivät.

 

Suuren notkahduksen jälkeen tilanne on parantunut, mutta Israel kärsii edelleen muun maailman tavoin suurten institutionaalisten sijoittajien haluttomuudesta sijoittaa rahaa riskirahastoihin. Vuonna 2012 israelilaiset riskipääomarahastot onnistuivat keräämään noin 475 miljoonaa euroa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ne ovat keränneet yhteensä 5,3 miljardia euroa rahoitusta riskiyrityksille. (Lähde: Globes 28.1.2013)


Huipputeknologiayritykset ja riskirahoittajat ovat tärkeitä Israelille, sillä yksi maan taloudellisen menestyksen keskeisistä tekijöistä on vahva tutkimus-, tuotekehitys-, ja teknologia-ala. Israel on yksi maailman johtavia maita tällä saralla: viime vuosina tutkimukseen ja tuotekehitykseen on sijoitettu noin 4,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.


Monilla kansainvälisillä suuryrityksillä on tuotekehittelyä Israelissa. Esimerkiksi Intel, Motorola, Deutsche Telecom, IBM, Microsoft, General Electrics, Siemens, Google ja Yahoo ovat perustaneet tuotekehitysyksikköjään Israeliin. Lisäksi maan riskirahoitusalan on yksi maailman kehittyneimmistä.


Vaikka taloustilanne näyttää hyvältä, huoliakin on. OECD-järjestön määritelmien mukaan noin viidennes maan väestöstä elää köyhyydessä. Köyhyyttä on erityisesti arabien ja uskonnollisten juutalaisten keskuudessa.

Ulkomaankauppa, kauppapolitiikka

Israelin talouselämä on voimakkaasti kytköksissä ulkomaankauppaan, joka on noin 45 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tärkeimmät kauppakumppanit ovat EU ja Yhdysvallat. Vuonna 2012 Israelin kokonaisviennistä 24 prosenttia meni Yhdysvaltoihin ja 31 prosenttia EU-maihin.
 
Talouskriisin jälkeen Israel on yrittänyt vähentää riippuvuuttaan Yhdysvalloista ja EU:sta. Maa on availlut kauppayhteyksiä Aasiaan, erityisesti Kiinaan ja Intiaan.

EU ja Yhdysvallat hallitsevat myös tuontia Israeliin. Vuonna 2012 tuonti EU-maista oli 35 prosenttia ja Yhdysvalloista 13 prosenttia maan kokonaistuonnista.

 

Kokonaistuonti Israeliin vuonna 2012 oli 58 miljardia euroa ja kokonaisvienti 43 miljardia euroa. Kauppatase oli siten 15 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämä kasvoi 34,6 prosenttia vuodesta 2011.

 

Tuonti Israeliin vuonna 2012 kasvoi 7,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Samanaikaisesti vienti kasvoi 0,2 prosenttia.

 

Teollisuuden osuus Israelin kokonaisviennistä vuonna 2012 oli 36 miljardia euroa, josta 48 prosenttia oli korkean teknologian vientiä (timanttikauppa ei mukana).

 

Turismi Israeliin on viime vuosina lisääntynyt. Vuonna 2011 Israelissa vieraili 3 362 000 matkailijaa.

Muuta

Siirtokuntakysymykseen liittyvät seikat, jotka yrityksen on hyvä ottaa huomioon


Israel on miehittänyt vuodesta 1967 alkaen Länsirantaa, Gazaa, Itä-Jerusalemia ja Golania.  Asutusta, jota israelilaiset ovat näille miehitetyille alueille rakentaneet kutsutaan Israelin siirtokunniksi.
 
Nämä Israelin siirtokunnat ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia ja muodostavat esteen rauhalle. Tämä on muun muassa EU:n yhteinen ja usein toistettu kanta. EU-maat katsovat, että siirtokunnat eivät ole Israelin valtioaluetta. Myös Suomi erottelee Israelin valtioalueen siitä alueesta, jota Israel on vuodesta 1967 alkaen miehittänyt.

 

Tullietuuskohtelu, jota israelilaistuotteet nauttivat EU-alueella EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen mukaisesti, ei koske siirtokunnissa valmistettuja tai tuotettuja tuotteita. Siirtokuntatuotteiden tullietuuden poissulkevaa alkuperää valvotaan teknisellä järjestelyllä, jota koskeva ilmoitus on annettu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 25. tammikuuta 2005 (EUVL C 20), ja sitä on täydennetty 3.8.2012 (EUVL C 232).  Teknisessä järjestelyssä EU-alueen tullit valvovat alkuperältään israelilaisiksi ilmoitettujen tuotteiden tarkkaa alkuperää niiden valmistus- tai tuotantopaikan postinumeron avulla.

 

Israelin siirtokuntien postinumeroluettelo on nykyisin julkinen. EU-maiden tullikysymyksistä vastaavat virkamiehet ovat sopineet sen julkaisemisesta, jotta teknisen järjestelyn läpinäkyvyys ja luottamus järjestelyyn paranisi (ks. tullin tiedote asiasta; THT 028/2013). Teknisestä järjestelystä on olemassa EU-tuomioistuimen päätös (ns. Brita-tapaus; päätös on luettavissa Euroopan unionin virallisesta lehdestä 17. huhtikuuta 2010; Firma Brita GmbH v. Hauptzollamt Hamburg-Hafen, asia C-386/08). Päätöksessä vahvistetaan se, että siirtokuntatuotteet eivät kuulu assosiaatiosopimuksen piiriin vaan niistä on maksettava tulli, ja tätä tarkoitusta varten on ilmoitettava tuotteiden tarkka valmistus- tai tuotantopaikka.
 
Mikäli suomalainen yritys harkitsee esimerkiksi omaisuuden hankintaa tai investointeja Länsirannalla, Itä-Jerusalemissa tai Golanilla, on syytä huomata, että mahdollinen Israelin ja palestiinalaisten tai Israelin ja Syyrian välinen rauhansopimus saattaa vaikuttaa muun muassa alueen omistussuhteisiin. Maaomaisuuden tai kiinteistöjen hankintaan sekä miehitettyjen alueiden raaka-aineiden hyödyntämiseen liittyy ylipäätään merkittäviä oikeudellisia epävarmuuksia.

Yhteiskunta, kulttuuri ja media

Väestö

Väestö keskittynyt suuriin kaupunkeihin

 

Yli puolet Israelin väestöstä asuu vähintään 100 000 asukkaan kaupungeissa. Noin viidennes eli yli 1,7 miljoonaa israelilaista asuu maan neljässä suurimmassa kaupungissa Jerusalemissa, Tel Aviv-Jaffassa, Haifassa tai Rishon LeZionissa.

 

Suurimmat kaupungit asukaslukuineen

 

  • Jerusalem 804 000 
  • Tel Aviv-Jaffa 404 000
  • Haifa 268 000
  • Rishon LeZion 240 000
  • Ashdod 208 000

 

Etniset ryhmät, prosenttia

 

  • juutalaiset 75,3
  • arabit 20,7
  • muut 4,0

 

Lähde: Israelin tilastokeskus CBS, 2013


Maassa asuu pysyvästi noin 700 suomalaista.

 

Väestön sisäiset jännitteet

 

Juutalaisten ja Israelin arabien väliset jännitteet ovat voimistuneet Israelissa. Ulkoministeri Avigdor Liebermanin johtama Yisrael Beiteinu -puolue on vaatinut Israelin arabeilta ja uskonnollisilta juutalaisilta uskollisuutta Israelille – ja vastaavasti kansalaisuuden kieltämistä niiltä, jotka eivät ole valtiolle uskollisia.

 

Syksyllä 2010 Israelissa käytiin keskustelua valtion luonteesta. Osa knessetistä ajoi lakiehdotusta, jonka mukaan kaikkien uusien kansalaisten on annettava uskollisuudenvala juutalaiselle ja demokraattiselle Israelille. Erityisesti arabit kokivat vaatimuksen syrjiväksi, koska sanamuoto korosti maan juutalaista luonnetta. Osa kansalaisjärjestöistäkin piti sanamuotoa epädemokraattisena, koska noin viidennes maan väestöstä on arabeja.

 

Länsirannalla sijaitsevissa Israelin siirtokunnissa on esiintynyt väkivaltaisia yhteenottoja siirtokuntalaisten ja palestiinalaisten ja siirtokuntalaisten sekä Israelin sotilaiden välillä. Palestiinalaiset ovat arvostelleet Israelia siitä, että hallitus ei reagoi riittävästi siirtokuntalaisten palestiinalaisiin kohdistamaan väkivaltaan.

Uskonto

Vaikka Israel on maallinen valtio, uskonnolla on merkitystä. Esimerkiksi avioliittolainsäädäntö määräytyy sen mukaan, minkä uskontokunnan jäsenestä on kysymys. Vuonna 2011 CBS arvioi maan väestön jakaantuvan uskonnon mukaan seuraavasti:

 

  • juutalaisuus 75 prosenttia
  • islam 17 prosenttia
  • kristityt ja druusit 4 prosenttia
  • muut 4 prosenttia

 

Lisäksi juutalaisuuden sisällä on omia juonteitaan. Erottavia tekijöitä ovat suhde juutalaisuuteen ja suhtautuminen Israelin valtioon. Maan tilastokeskuksen mukaan yli 20-vuotiaista juutalaisista enemmistö ei koe itseään erityisen uskonnollisiksi.

 

  • maallistunut, ei uskonnollinen 42 prosenttia
  • perinteinen 41 prosenttia
  • uskonnollinen 10 prosenttia
  • haredi, ultra-ortodoksi 8 prosenttia

 

Lähde: Israelin tilastokeskus CBS, 2010

 

Näiden ryhmien välinen jakolinja ei ole aina täysin selvä. Yleisesti voidaan sanoa, että perinteisiksi itsensä kokevat noudattavat perinteitä, mutta eivät koe olevansa erityisen uskonnollisia. Uskonnolliset puolestaan noudattavat vaihtelevasti uskonnollisia säädöksiä. Haredijuutalaisuus on ortodoksijuutalaisuuden vanhoillisin muoto. Juutalaisten uskonnollisella halakha-lailla ja uskonnollisten tapojen tarkalla noudattamisella on suuri merkitys haredeille.

Kielet

Yli 70 prosenttia maan väestöstä puhuu äidinkielenään hepreaa, noin 15 prosenttia arabiaa ja lähes sama määrä venäjää. Venäjä on yleistynyt, sillä maassa asuu yli miljoona entisen Neuvostoliiton alueelta saapunutta maahanmuuttaja. Englanti on Israelin yleisin vieras kieli.

Koulu- ja opetusjärjestelmä

Oppivelvollisia ovat 5–16-vuotiaat. Koulutus on ilmaista viisivuotiaasta alkaen. Ilmainen koulutus päättyy kaksi vuotta oppivelvollisuusiän jälkeen, eli 18-vuotiaana.

 

Juutalaisväestön lukutaito on lähes 100 prosenttia ja koko väestöstä lukutaitoisia on reilut 97 prosenttia.

Yhteiskuntaolot

Työllisyystilanne

 

Maan tilastokeskuksen mukaan Israelin työttömyysprosentti tammikuussa 2013 oli 6,5 prosenttia.

 

Vuonna 2011 keskimääräinen kuukausipalkka oli 8 741 shekeliä eli reilut 1 800 euroa. Haitari on kuitenkin suuri. Parhaimmat palkat saadaan elektroniikka- ja vesiteollisuudesta, jossa keskimääräinen kuukausiansio oli lähes 22 000 shekeliä, noin 4 600 euroa. Pienimmät palkat ovat hotelli- ja ravintola-alalla, jossa kuukausipalkka oli 4 000 shekeliä, noin 840 euroa.

 

Siirtotyöläisten määrää tahdotaan supistaa
 
Israelissa asuvien ulkomaalaisten työntekijöiden määrä on kasvanut viime vuosina paljon. Joulukuussa 2009 Israelissa työskenteli noin 255 000 ulkomaalaista työntekijää ja heistä vain noin 77 000 oli laillisia työntekijöitä. Ulkomaalaiset työntekijät toimivat pääasiassa

 

  • hoitoalalla,
  • maataloudessa,
  • rakennusalalla,
  • ravintola-alalla ja
  • tehdastöissä.

 

Ulkomaalaiset työntekijät työskentelevät yleensä huonosti arvostetuissa ja heikosti palkatuissa töissä, joista useimmat israelilaiset kieltäytyvät. Tästä huolimatta ulkomaalaisia työntekijöitä pidetään syynä maan työttömyyteen.
 
Pääministeri Benjamin Netanyahu ja valtiovarainministeri Yuval Shteinitz julkistivat hallituksen ohjelman, jonka tarkoitus on vähentää ulkomaalaisten työntekijöiden määrää. 30 000–50 000 ulkomaalaisen työntekijän tavoite poistaisi työmarkkinoilta enimmillään noin 200 000 ulkomaalaista työntekijää vuoden 2010 loppuun mennessä.
 
Netanyahun mukaan laittomat ulkomaalaiset työntekijät aiheuttavat turvallisuus- ja huumeongelmia, palkkojen laskua ja horjuttavat työmarkkinoita. Hallitus on yrittänyt estää israelilaisia työllistämästä ulkomaalaisia työntekijöitä esimerkiksi nostamalla näiden vähimmäispalkkoja.
 
Hallituksen toimet ulkomaalaisten työntekijöiden vähentämiseksi ovat saaneet arvostelua. Jopa pääministeri Netanyahun vaimo on arvostellut miehensä johtaman hallituksen toimia.

Työvoiman määrä ja jakaantuminen

 

  • Rahoitus ja liike-elämä 505 700
  • Teollisuus 414 700
  • Vähittäiskauppa, tukkumyynti 357 900
  • Opetus 344 700
  • Liikenne ja viestintä 183 800
  • Julkishallinto 129 800
  • Kauppa, hotelli ja ravintola-ala, palvelut 123 400
  • Maatalous 53 800
  • Rakentaminen, sähkö, vesi 15 200
  • Muut 506 800

  Yhteensä ~2 775 000
                                                                                      
Lähde: Israelin tilastokeskus 2009
 

Kulttuuri

Israelissa on vilkas kulttuurielämä. Suosittuja ajanvietteitä ovat esimerkiksi

 

  • teatterit,
  • museot,
  • klassinen musiikki ja
  • erilaiset taide- sekä elokuvafestivaalit.

 

Lisäksi kaikilla merkittävillä kulttuurinaloilla on hyvä edustus Israelissa.

 

Jerusalemilla, Tel Avivilla ja Haifalla on laadukkaat sinfoniaorkesterit. Pelkästään Tel Avivin orkesterilla on noin 200 konserttia vuodessa. Ympäri maata on merkittäviä kamarimusiikkiyhtyeitä ja solisteja. Lisäksi maassa järjestetään vuosittain kansainvälisiä musiikkifestivaaleja.

 

Teatteriesitykset ovat yleensä hepreaksi. Tel Avivin Habima ja Cameri -teatterit järjestävät kuitenkin näytöksiä, joissa on simultaanitulkkaus englanniksi. Kansainväliset teatteriryhmät vierailevat vuosittain Israelin teattereissa ja useilla maassa järjestettävillä teatterifestivaaleilla.

 

Vain Israel Ballet Tel Avivissa esittää klassista balettia; oopperaa puolestaan esittää New Israel Opera. Oopperalla on laajat kansainväliset yhteydet. Tunnettuja modernin tanssin tanssiryhmiä taas ovat esimerkiksi

 

  • Bar-Dor,
  • Batsheva,
  • Kibbutz Contemporary Dance Company ja 
  • Inbal.

 

Modernia ja etnistä tanssia esitetään Suzanne Dellal -keskuksessa. Lisäksi keskus järjestää tanssifestivaaleja.

 

Museoita joka lähtöön

 

Maassa on yli 120 museota, joista tunnetuimmat ovat Tel Avivin taidemuseo ja Jerusalemin Israel-museo. Museot esittelevät juutalaisen kulttuurin saavutuksia ja niiden hallussa on alueen historiaan liittyviä arkeologisia kokoelmia. Museoissa on jatkuvasti tilapäisnäyttelyitä, jotka ovat lainassa kansainvälisten museoiden ja keräilijöiden kokoelmista.

 

Tel Avivissa on Beit Hatfutsot -museo, joka esittelee juutalaisten historiaa ja elämää diasporassa. Jerusalemissa sijaitseva Yad Vashem -museo puolestaan esittelee juutalaisvainoja ja toimii tutkimuskeskuksena.

 

Elokuvateattereita on paljon ja ohjelmisto on laaja. Lisäksi eri puolilla maata sijaitsevat Cinemateque-elokuvalaitokset järjestävät filmifestivaaleja ja esittävät elokuvia, jotka ovat taiteellisesti mielenkiintoisia.

Media

Israelin tiedotusvälineitä voi pitää vapaina, mutta sensuuri on mahdollista etenkin turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Maassa ilmestyy toistakymmentä hepreankielistä sanomalehteä ja yli 1 000 aikakauslehteä.

 

Israelin radiolla on kahdeksan radioasemaa, jotka lähettävät ohjelmaa 17 eri kielellä. Lisäksi esimerkiksi armeijalla on oma radioasemansa. Maassa toimii kaksi yleistä tv-kanavaa, ja suurimmassa osassa maata voi hankkia kaapeli-tv-liitännän.

 

Maan tärkeimpiä lehtiä

 

  • Israel Hayom; hepreankielinen ilmaisjakelulehti, jonka levikki on noussut nopeasti. Yksi Israelin luetuimmista lehdistä.
  • Yediot Ahoronot; hepreankielinen päivälehti, jonka levikki on noin 400 000 kappaletta. Lehti on riippumaton, ja poliittisesti keskustahakuinen. Julkaistaan verkkoversio Ynetissä myös englanniksi.
  • Ma’ariv; hepreankielinen päivälehti, jonka levikki on noin 350 000 kappaletta.
  • Haaretz; hepreankielinen päivälehti, jonka levikki on noin 80 000 kappaletta. Englanninkielisen version levikki on noin 60 000 kappaletta. Myös verkkolehdellä on heprean- ja englanninkieliset sivut.
  • Jerusalem Post on englanninkielinen päivälehti, jonka levikki on noin 30 000 kappaletta. Suuri osa lehdistä menee ulkomaille, kuten Yhdysvaltoihin ja Isoon-Britanniaan.
  • Hatzofeh; hepreankielinen kansallisen uskontopuolueen äänenkannattaja, jonka levikki on noin 11 000 kappaletta.
  • Novosti Nizela; venäjänkielinen riippumaton päivälehti, jonka levikki on noin 50 000 kappaletta.
  • Nasha Strana; venäjänkielinen riippumaton päivälehti, jonka levikki on noin 24 000 kappaletta.
  • Globes; heprankielinen riippumaton talouslehti, jonka levikki on noin 30 000 kappaletta.
  • Al-Ittihad Haifa; arabiankielinen Hadash-puolueen kannattaja, jonka levikki on noin 10 000 kappaletta.
  • Al-Quds; arabiankielinen PLO:n kannattaja, jonka levikki on noin 50 000 kappaletta.
  • The Jerusalem Report; englanninkielinen noin kahdesti kuussa ilmestyvä aikakauslehti, jonka levikki on noin 50 000 kappaletta.

Kansalaisyhteiskunta

Israelin kansalaisyhteiskunta on vireä, ja ammattiliittojen keskusjärjestön Histadrutin lisäksi Israelin teollisuuden ja kaupan järjestöt ovat toimeliaita. Lisäksi Israelissa on suuri määrä erilaisia kansalaisjärjestöjä, jotka keskittyvät ihmisoikeuskysymyksien ja Israelin ja arabien välisen rauhan edistämiseen.

 

Ammattiliittojen keskusjärjestö Histadrut

 

Ammattiliittojen keskusjärjestö Histadrut perustettiin vuonna 1920 yhdistämään juutalaisia työntekijöitä. Koska juutalaista valtiota ei ollut, ammattiliitto omaksui monia tehtäviä, jotka eivät perinteisesti kuuluneet ammattiliitolle. Näitä olivat esimerkiksi huolehtiminen liiton jäsenten pankkiasioista ja terveydenhuollosta. Osa näistä tehtävistä jäi Histadrutin vastuulle Israelin perustamisen jälkeenkin.

 

Histadrutista kasvoi yksi maan suurimmista työnantajista. Koska liitto on sekä suuri työnantaja että työntekijöiden puolestapuhuja, sen rooli Israelissa on kehittynyt varsin monitahoiseksi.

 

Histadrutin vaikutusvalta on vähentynyt 1980-luvulta alkaen. Silti järjestön merkitys Israelin talouspolitiikassa on edelleen suuri. Vuonna 2007 Histadrutin puheenjohtajaksi valittii Ofer Einy, jonka kaudella järjestön arvioidaan kasvattaneen sananvaltaansa talouspolitiikassa.

 

Einyn aikana Histadrut on pysytellyt poliltiikan ulkopuolella, mutta keskittynyt vaatimaan sosiaalista ja taloudellista tasa-arvoa. Lisäksi keskusjärjestö on vaatinut voimavarojen kohdentamista erityisesti teollisuuteen ja Histadrutin jäseniin.

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Israelin suhteet käsittävät politiikan, talouden, tieteen, kulttuurin, turismin ja kansalaisten keskinäiset yhteydet. Suomi kehittää suhteitaan Israeliin sekä kahdenvälisesti että yhteistyössä EU:n kanssa.

 

Suhteiden tiivistäminen on tärkeää Suomelle kahdenvälisten suhteiden näkökulmasta ja koska Suomi on sitoutunut vahvasti tukemaan Lähi-idän rauhanprosessia.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Israel on Suomen kolmanneksi suurin vientimaa Lähi-idässä heti Saudi-Arabian ja Arabiemiraattikuntien jälkeen. Israel on ollut jo pitkään Lähi-idän tuontimaa, sillä valtaosa Suomen Lähi-idän tuonnista on Israelista. Vuonna 2012 koko Lähi-idän tuonnista 57 prosenttia tuli Suomeen Israelista.

 

Suomen Tullihallituksen mukaan Suomen vienti Israeliin vuonna 2012 oli noin 161 miljoonaa euroa. Suomen tuonti Israelista oli noin 88 miljoonaa euroa. Tuonti laski 11 prosenttia ja vienti nousi 4,6 prosenttia edellisestä vuodesta.

 

Suomen tärkeimpiä vientituotteita Israeliin ovat puu- ja paperituotteet. Suomeen tuodaan Israelista muun muassa erilaisia koneita ja sähkölaitteita.

 

Teknologia ja tuotekehitys vetävät vientiä

 

Suomen ja Israelin kaupallisen yhteistyön mahdollisuudet vaikuttavat lupaavilta huipputeknologiassa ja tuotekehityksessä. Televiestintä on merkittävä ala suomalaisten yritysten Israel-viennissä. Muita lupaavia aloja ovat ohjelmistoteollisuus, terveydenhuoltovälineet ja ympäristöteknologia.

 

Tekniikan ja innovaatioiden kehittämiskeskus (Tekes) ja sen israelilainen vastine MATIMOP ovat aloittaneet yhteisiä hankkeita. Yhteistyö on synnyttänyt Suomen ja Israelin välille useita yhteisprojekteja, jotka keskittyvät lähinnä tieto- ja viestintäteknologiaan sekä lääketieteelliseen bioteknologiaan.

 

Suomalaisten kasvuyritysten näkökulmasta Israel on kiinnostava: maa on hyvä houkuttelemaan riskipääomaa ja kaupallistamaan erityisesti korkean teknologian tuotekehitystä. Nämä kaksi aihetta ovat hallinneet suomalaisten ja israelilaisten yritysten molemminpuolista ja vilkasta vierailuvaihtoa. Vuonna 2008 aloitettiin Finland Israel Gateway -projekti, jonka tavoitteena on luoda yhteyksiä suomalaisten ja israelilaisten korkean teknologian yritysten välille.

 

Suomella on israelissa hyvä maine ja julkisuuskuva mm. Suomen koulutusjärjestelmän myötä. Viime vuosina useita israelilaisdelegaatioita onkin vieraillut Suomessa tutustumassa Suomen koulutusjärjestelmään, joka on ollut vahvasti esillä myös israelilaismediassa.

Kulttuurisuhteet

Suomalaista designia ja arkkitehtuuria arvostetaan Israelissa. Näiden alojen yhteydet ja yhteistyö ovat olleet vilkkaita.

 

Vuonna 2009 suomalainen kirjallisuus sai Israelissa merkittävän kunnianosoituksen. Rami Saari sai Israelin valtion kääntäjäpalkinnon Sirkka Turkan runojen käännöksistä.

 

Lisäksi suomalaiset elokuvat ovat näkyneet Israelissa. Erityisesti suomalaiset dokumentti- ja lastenelokuvat on huomioitu.

 

Parhaiten Suomi kuitenkin tunnetaan hyvästä koulujärjestelmästään. Hyvät tulokset Pisa-tutkimuksissa ovat tarjonneet Suomelle runsaasti palstamillejä. Israel on kiinnostunut opetusalan yhteistyöstä Suomen kanssa.

 

Monet Israelin opetusviranomaiset ovat osallistuneet Suomen opetusministeriön järjestämiin Pisa-seminaareihin.

Suomalaiset, suomen kieli

Israelissa asuu reilut 700 suomalaista. Suomalaisyhteisö koostuu erilaisista ryhmistä, kuten suomenjuutalaiset maahanmuuttajat, vaihto-opiskelijat ja kansainvälisissä tehtävissä työskentelevistä suomalaisista.

 

Monet ystävyysseurat pyrkivät edistämään Suomen ja Israelin suhteita omalta osaltaan. Israelissa toimivat muun muassa

 

  • Suomen Ystävät Knessetissä,
  • Suomi-Israel Ystävyysseura ja
  • Suomen Lähetysseura.

 

Tel Avivissa toimii suomalainen kirjasto.

Sopimukset

Suomen ja Israelin väliset valtiosopimukset

 

Maidemme välillä on voimassa seuraavia valtiosopimuksia:

 

  • Sopimus tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen sekä veron kiertämisen estämiseksi  
  • Viisumivapaussopimus  
  • Kulttuurisopimus
  •  Sopimus tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi  
  • Lentoliikennesopimus  
  • Sopimus sosiaaliturvasta

Vierailut

Israelin ja Suomen ensimmäinen pääministerivierailu tapahtui vuonna 1962, kun pääministeri David Ben-Gurion vieraili Suomessa. Pääministeri Rafael Paasio vieraili Israelissa vuonna 1967. Vierailua jouduttiin lyhentämään, koska Kuuden päivän sota oli alkamaisillaan.

 

Israelin pääministeri Golda Meir vieraili Suomessa vuonna 1971, ja pääministeri Kalevi Sorsa puolestaan Israelissa vuonna 1977. Sorsa vieraili SDP:n puheenjohtajana Israelin työväenpuolueen vieraana.

 

Ulkoministerien vierailut avasi Israelin Abba Eban, joka vieraili Suomessa vuonna 1968. Ulkoministeri Tarja Halonen vieraili Israelissa lokakuussa 1997 ja EU-puheenjohtajuusmatkalla elokuussa 1999.

 

Ulkoministeri Shimon Peres vieraili Suomessa elokuussa 2002, ja ulkoministeri Erkki Tuomioja vieraili Israelissa ja palestiinalaisalueilla huhtikuussa 2005.

 

Israelin ulkoministeri Tzipi Livni vieraili Suomessa heinäkuussa 2006 heti, kun Suomen EU-puheenjohtajuuskausi oli alkanut. Pari viikkoa tämän jälkeen ulkoministeri Erkki Tuomioja vieraili Israelissa Etelä-Libanonin konfliktin vuoksi.

 

Ulkoministeri Ilkka Kanerva vieraili Israelissa marraskuussa 2007; ulkoministeri Alexander Stubb syyskuussa 2008. Puolustusministeri Jyri Häkämies vieraili maassa keväällä 2009 ja keskusteli muun muassa Israelin puolustusministerin Ehud Barakin ja palestiinalaishallinnon kanssa Gazan tilanteesta ja tulitauon kestävyydestä.

 

Israelin ulkoministeri Avigdor Liberman vieraili Suomessa kesällä 2010. Lokakuussa 2010 presidentti Tarja Halonen teki valtiovierailun Israeliin ja palestiinalaisalueille. Ulkoministeri Alexander Stubb oli mukana vierailulla. Myös presidentti Martti Ahtisaari vieraili aikanaan Israelissa.

 

Ensimmäinen, suuri suomalainen liikemiesvaltuuskunta vieraili Israelissa vuonna 2006. Tämän jälkeen Israelissa on vieraillut useita suomalaisia liike-elämän valtuuskuntia.

Historia

Aivan Israelin valtion alkutaipaleesta asti Suomella ja suomalaisilla on ollut paljon yhteyksiä Israeliin. 29 Suomen juutalaista matkusti Israeliin ja osallistui maan itsenäissyyssotaan heti, kun Israel itsenäistyi vuonna 1948.

 

Alkuvuodesta 1949 Suomi tunnusti ensimmäisten ulkovaltojen joukossa Israelin itsenäisyyden. Kiitoksena tästä Suomen juutalaiset seurakunnat päättivät istuttaa Israeliin metsän, joka nimettiin Suomen mukaan Jaar Finlandiksi.

 

Suomi ja Israel solmivat diplomaattisuhteet vuonna 1950. Suomi perusti suurlähetystönsä Tel Aviviin vuonna 1952, ja Israel perusti lähetystönsä Helsinkiin vuonna 1956.

 

Ryhmämatkoja Israeliin jo 1950-luvulla

 

Ensimmäinen suomalainen ryhmämatka järjestettiin Suomesta vuonna 1954, ja turismi etenkin Suomesta Israeliin lisääntyi ripeästi. Lisääntyvä kiinnostus näkyi esimerkiksi Suomi–Israel-seuran perustamisena. Esimerkiksi eduskunnan puhemies K. A. Fagerholm toimi seuran puheenjohtajana 1950-luvulla.

 

Matkailu Israeliin lisääntyi entisestään 1960-luvulla ja 1970-luvulla Israeliin matkusti jo noin 15 000 suomalaista vuodessa. Väkilukuun suhteutettuna määrä oli jo jopa kansainvälisesti merkittävä.

 

Lisäksi matkustaminen sai uusia muotoja, sillä suomalaiset nuoret matkustivat Israeliin kibbutseille. Kristillisen Karmel-yhdistyksen avustuksella ensimmäiset tällaiset kibbuts-matkat toteutettiin vuonna 1962; vuosia ennen muita maita. Juutalaisten jälkeen suomalaiset vapaaehtoiset olivat ensimmäisiä ulkomaalaisia, jotka osallistuivat kibbutsi-töihin.

 

Kiinnostus taas nosteessa

 

Enimmillään Israelissa vieraili vuosittain noin 25 000 suomalaista matkailijaa. Matkailijoiden määrä romahti 2000-luvulla palestiinalaisten kansannousun jälkeen. Vuonna 2009 Israelissa vieraili noin 10 000 suomalaista. Kiinnostus Israeliin on kasvanut, ja vuonna 2008 kaksi suomalaista matkatoimistoa aloitti ryhmämatkat Israeliin.

 

Lentoyhtiö Finnair operoi kesäkuussa 2013 suoria lentoja Helsingin ja Tel Avivin välillä. Tämän lisäksi israelilainen lentoyhtiö Arkia liikennöi samalla reitillä kesän ajan.

 

Suomi kiinnostaa israelilaisia matkakohteena. Suomi on ollut näkyvästi esillä israelilaisissa tiedotusvälineissä.

 

Suomen suurlähettiläät Israelissa

 

  • Toivo Ilmari Kala1952–1958
  • Joel Toivola 1958–1961
  • Risto Solanko 1961–1964
  • Hans Ruben Martola 1964–1966
  • Algar von Heiroth 1966–1975
  • Matti Kahiluoto 1975–1981
  • Paaso Helminen 1981–1982
  • Erkki Mäentakanen 1982–1984
  • Taneli Kekkonen 1984–1985
  • Osmo Väinölä 1985–1989
  • Pekka J. Korvenheimo 1989–1993
  • Arto Tanner 1993–1997
  • Pasi Patokallio 1998–2003
  • Kari Veijalainen 2003–2007
  • Per-Mikael Engberg 2007–2011
  • Leena-Kaisa Mikkola 2011–

Historia

Israelin valtio perustettiin vuonna 1948 alueelle, jota kutsuttiin Palestiinaksi. 14. toukokuuta 1948 annettu itsenäisyysjulistus päätti Kansainliiton hyväksymän Ison-Britannian mandaattihallinnon alueella.

 

Mandaattihallinnon lopettaminen perustui päätöslauselmaan 181, jonka YK:n yleiskokous hyväksyi 29. marraskuussa 1947. Päätöslauselman mukaan mandaattialue jaetaan juutalais- ja arabivaltioiksi. Juutalaiset hyväksyivät päätöslauselman; arabivaltiot eivät.

 

Palestiinan jako mitätöityi, kun viisi arabimaata hyökkäsi Israeliin 15. toukokuuta 1948 eli vain päivä sen jälkeen, kun Israel oli julistautunut itsenäiseksi. Sodan jälkeen Israel oli noin kolmanneksen suurempi kuin jakopäätöksessä oli suunniteltu.

 

Sodanjälkeiset aselepolinjat vahvistettiin vuonna 1949 Rhodoksen aseleposopimuksessa. YK perusti UNTSO-järjestön (United Nations Truce Supervision Organization) valvomaan rauhansopimuksen noudattamista. UNTSO toimii alueella edelleen.

Kuuden päivän sodasta nykypäivään

Kesäkuussa 1967 käytiin niin sanottu kuuden päivän sota, jonka aikana Israel valloitti Siinain, Gazan, Länsirannan ja Golanin. Vuonna 1979 solmitussa rauhansopimuksessa Israel palautti Egyptille Siinain alueen.

 

Golan ja Jerusalemin itäosa liitettiin kuitenkin Israeliin. Liitos tehtiin lainsäädännöllä. Vaikka Israel katsoo, että Golan ja Itä-Jerusalem ovat Israelin valtion aluetta, kansainvälisesti näitä liitoksia ei ole tunnustettu.

 

Israelin ja palestiinalaisten rauhanprosessi alkoi 1990-luvulla ja se jatkuu edelleen. Vuonna 1991 alkaneen rauhanprosessin ansiosta palestiinalaisten itsehallinto alkoi toukokuussa 1994 Gazassa ja Jerikossa.

 

Vuosina 1993 ja 1995 solmituissa Oslon sopimuksissa sovittiin palestiinalaisten itsehallintoalueista. Palestiinalaisalueet on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen:

 

  • A-alueilla palestiinalaiset vastaavat sekä siviilihallinnosta että sisäisestä järjestyksestä,
  • B-alueilla on palestiinalaisten siviilihallinto; Israel vastaa sisäisestä järjestyksestä ja
  • C-alueet ovat kokonaan Israelin hallinnassa.

 

A- ja B- alueilla asuu noin 95 prosenttia palestiinalaisista.

Hyvä tietää

Asemapaikan sijainti

Israel sijaitsee Välimeren kaakkoisrannikolla. Pohjoisessa maan rajanaapurina on Libanon, koillisessa Syyria, idässä Jordania ja etelässä Egypti. Maantieteellisesti Israelin katsotaan kuuluvan Levanttiin eli itäisen Välimeren rannikkoalueeseen.

Asuminen, asunnot

Vuokrat vaihtelevat Israelissa asuinalueen mukaan. Esimerkiksi Tel Avivissa ja Jerusalemissa vuokrat voivat olla korkeita Suomeen verrattuna. Lähiöissä ja taajamissa vuokrat ovat pienempiä kuin Suomessa.

 

Asuntojen varustelu on yleensä pelkistettyä. Asuntoja kalustettuja tai kodinkoneilla varustettuja asuntoja vuokrataan vain harvoin.

Autot

Lähes kaikki eurooppalaiset, amerikkalaiset ja japanilaiset automerkit ovat edustettuina Israelissa. Uuden auton voi hankkia joko israelilaiselta maahantuojalta tai tuoda ulkomailta. Israelista ostetun auton toimittaminen ostajalle voi kestää kuukaudesta jopa puoleen vuoteen.

 

Auton arvo ratkaisee, kuinka paljon maahantuonti maksaa esimerkiksi tullien ja muuttofirmojen vuoksi. Israelissa myytävien autojen varustelu noudattaa E3-standardia. EU-maissa ja Pohjois-Amerikassa noudatetaan E4-standardia.

 

Israelissa edustettujen automerkkien huolto on tyydyttävää. Huolto- ja korjaustyöt ovat kalliita. Ajoneuvojen vakuutukset ovat Israelissa erittäin kalliita.

 

Suomalaiset voivat ajaa Israelissa vuoden suomalaisella tai kansainvälisellä ajokortilla, minkä jälkeen on vaihdettava israelilaiseen ajokorttiin. Vaihto on hyvä tehdä mahdollisimman nopeasti, sillä israelilainen vakuutusyhtiö korvaa liikennevahingosta aiheutuneet kulut vain, jos auton omistajalla on israelilainen ajokortti.

 

Bensiinin hinta on Israelissa samaa luokkaa kuin Suomessa. Lyijytöntä ja lyijyllistä bensiiniä on saatavilla eri yhtiöiden huoltoasemilta kautta maan.

Edustustot

Israelissa on noin sadan maan edustustot. Ulkovaltojen suurlähetystöt sijaitsevat Tel Avivissa.

 

Ulkomaat eivät ole virallisesti tunnustaneet Jerusalemia Israelin pääkaupungiksi, vaikka Israelin pitää Jerusalemia pääkaupunkinaan. Esimerkiksi Yhdysvalloilla, Kreikalla ja Italialla on konsulinvirasto Jerusalemissa.

Hankinnat

Useimmat kaupat ovat auki sunnuntaista torstaihin. Perjantaisin kaupat sulkevat ovensa iltapäivällä ennen sapatin alkamista. Eräät suuret liikkeet avaavat ovensa lauantai-iltana, kun aurinko on laskenut ja sapatti päättynyt. Israelissa arkipäivät ovat sunnuntaista torstaihin, jolloin liikkeiden aukioloajat ovat verrattavissa Suomeen.

 

Useimmat pankit ja valtion virastot ovat kiinni perjantaina. Monet pankit ja osa virastoista sulkevat ovensa arkisin lounasaikaan kello 12.30–14.00. Museot ovat yleensä kiinni lauantaisin.

 

Aukioloajoissa on eroja eri kaupunkien välillä. Jerusalemissa lähes kaikki liikkeet ovat sapattina kiinni, mutta esimerkiksi Eilatin kaltaisissa turistikaupungeissa monet liikkeet ovat auki myös lauantaina.

Ilmasto

Pienestä pinta-alasta huolimatta Israelin ilmasto vaihtelee paljon. Rannikolla on Välimeren ilmasto: kesät ovat kuumia ja kosteita ja talvet leutoja. Vuoristoalueilla, erityisesti Jerusalemissa ja maan pohjoisosissa on viileähköä ja talvella voi sataa lunta. Maan eteläosissa ilmasto on aavikkomaista eli kuumaa ja kuivaa.

 

Tel Avivin lämpötila on tammikuussa 9–17 astetta; elokuussa lämpötila on 25–35 astetta. Jerusalemissa on tammikuussa noin 6–11 astetta ja elokuussa 19–28 astetta. Eilatissa on tammikuussa 9–21 astetta; elokuussa 25–39 astetta.

 

Sadekausi kestää yleensä marraskuusta maaliskuuhun. Vuotuinen sademäärä Tel Avivissa on noin 700–800 millimetriä. Maassa sataa erittäin harvoin kesäkuukausina eli huhti–kesäkuussa.

 

Keväällä ja syksyllä Israelissa esiintyy sharav ja hamsin -nimillä tunnettuja kuumia ilmavirtauksia. Näiden aikana ilmankosteus laskee, ilmassa on hienojakoista hiekkaa ja lämpötila ja ilmanpaine nousevat jyrkästi. Sääilmiö kestää yleensä enintään päiviä.

 

Ilmaston kannalta suomalaisille miellyttävimmät kuukaudet ovat maalis–kesäkuu ja syys–marraskuu.

Joukkoliikenne

Paikallis- ja kaukoliikenteessä yleisimmin käytettyjä julkisia kulkuneuvoja ovat linja-autot ja taksit. Kaukoliikenteessä käytetään myös junaa, 10-paikkaisia linjatakseja ("monit sherut") ja maan sisäistä lentoliikennettä.

 

Suurimpien kaupunkien paikallisliikenne on toimiva. Kaupunkien väliset kaukoliikenteen linja-autot ja linjataksit toimivat jouhevasti.

 

Linja-autoissa voi ostaa kertalipun käteisellä. Yleensä yhtiöt myyvät lisäksi 10-kerran lippuja ja kuukausilippuja. Bussiyhtiö Dan on ottanut Tel Avivissa käyttöön elektronisen bussikortin, joita saa esimerkiksi keskusbussiasemalta.

Sapatti hiljentää liikenteen

Sapatti vaikuttaa paikallisbusseihin ja kaukoliikenteeseen. Useimmissa kaupungeissa bussit eivät kulje lainkaan perjantai-iltapäivästä lauantai-iltaan. Tämä on hyvä muistaa, kun suunnittelee liikkumistaan. Linjataksit liikennöivät myös sapattina esimerkiksi Jerusalem–Tel Aviv ja Tel Aviv–Netanya -reiteillä sekä Tel Avivissa.

 

Israelissa on nopea ja moderni junayhteys, joka kulkee pohjoisen Nahariasta Tel Avivin kautta Beersebaan. Lisäksi Ben Gurionin lentoasemalle ja Jerusalemiin on junayhteys.

 

Kaupungeissa on liikkeellä runsaasti takseja, mutta kaupunkien ulkopuolella ja lähiöissä taksin saaminen voi olla haastavaa. Taksin voi tilata puhelimitse. Taksit kulkevat myös lauantaisin.

 

Jos liikkuu omalla tai vuokra-autolla, on hyvä huomata, että esimerkiksi Jerusalemin ääriuskonnollisissa kaupunginosissa autolla ajamiseen sapattina voidaan suhtautua negatiivisesti, jopa vihamielisesti.

Joukkoliikenteen aikataulut ja hinnastot

Juomarahat

Juomaraha ei yleensä sisälly laskuun. Kahviloissa ja ravintoloissa maksetaan juomarahaa noin 10–15 prosenttia laskun loppusummasta.

Kansalliset vapaapäivät

Israelissa noudatetaan heprealaisen kalenterin mukaisia juutalaisia juhlapyhiä. Heprealainen kalenteri perustuu sekä auringon- että kuunkiertoon. Tämän vuoksi juutalaisten juhlapyhien ajankohdat vaihtelevat vuosittain länsimaisessa, gregoriaanisessa kalenterissa. Uskonnollisten juhlien lisäksi osaa kansallisista juhlapäivistä vietetään heprealaisen kalenterin mukaan. Tällainen on esimerkiksi itsenäisyyspäivä.

 

Juutalainen viikkoa alkaa sunnuntaista, joka on normaali arkipäivä. Vastaavasti juutalaisen viikon pyhäpäivää sapattia vietetään lauantaina. Sapatti alkaa perjantaina, kun aurinko laskee.

 

Israelilaisia juhlapäiviä

 

  • Rosh Hashana; Juutalainen uusi vuosi, jota vietetään syys–lokakuussa
  • Yom Kippur; Sovintopäivä, joka on juutalaisten merkittävin pyhä. Liikkeet ovat kiinni, ja liikenne on pysähtynyt. Pyhää vietetään syys–lokakuussa.
  • Sukkot, lehtimajajuhla. Viikon kestävä juhla, jota vietetään viikko Yom Kippurin jälkeen. Vietetään syys–lokakuussa.
  • Hanukka; viikon kestävä valon juhla, jota vietetään marras–joulukuussa
  • Tu Bishvat; puiden uusi vuosi, jota vietetään tammi–helmikuussa
  • Purim; tammi–helmikuussa pidettävät karnevaali-juhla raamatun Esterin muistoksi
  • Pesach; viikon kestävä juutalainen pääsiäinen, jota vietetään maalis–huhtikuussa
  • Yom Hashoah; maalis–huhtikuussa vietettävä holokaustin ja vainojen uhrien muistopäivä.
  • Yom Hazikaron; Israelin sodissa kaatuneiden muistopäivä, vietetään huhti–toukokuussa itsenäisyyspäivää edeltävänä päivänä
  • Yom Haatzmaut; huhti–toukokuussa vietettävä itsenäisyyspäivä
  • Lag ba Omer; Rabbi Akivan kuolinpäivä, josta on sittemmin kehittynyt erityisesti lasten suosima kokko-juhla, vietetään seitsemän viikkoa pääsiäisen jälkeen
  • Shavuot; juutalainen helluntai, jota juhlitaan touko–kesäkuussa
  • Tisha be-Av; heinä–elokuussa vietettävä temppelin hävityksen muistopäivä

Koulut ja opiskelu

Julkinen koulujärjestelmä

 

Koulunkäynti on pakollista 11 vuoden ajan. Lukuvuosi on jaettu kolmeen lukukauteen. Lukukausi alkaa elokuun puolivälissä ja päättyy kesäkuun lopussa.

 

Pakollinen lastentarha, eli esikoulu, alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää viisi. Esikoulua seuraa yhdeksänvuotinen peruskoulu. Oppivelvollisuus päättyy, kun lapsi täyttää 16 vuotta.

 

Kolme vuotta kestävä lukio on vapaaehtoinen. Lukio päättyy ylioppilaskirjoituksiin kuten Suomessa.

 

Yleisin opetuskieli on heprea. Arabiankielisillä alueilla opetusta on myös arabiaksi. Uusien maahanmuuttajien lapset saavat tukiopetusta hepreassa. Pakollinen vieras kieli on englanti. Muut kielet ovat vapaaehtoisia.

 

Lukuvuonna 2010–2011 Israelissa otettiin käyttöön uusi opetussuunnitelma, joka teki arabiasta pakollisen toisen kielen. Pakollinen arabia alkaa viidennellä luokalla. Ensivaiheessa kokeilussa on mukana noin 200 koulua. Kokeilu on tarkoitus vakinaistaa ja ulottaa koko maahan.

 

Pakollinen arabia korvaa 7–10 luokkaan opiskeltavan vapaaehtoisen kielen, joita arabian lisäksi ovat olleet venäjä, ranska ja amhara.

 

Koulunkäynti on periaatteessa ilmaista. Kirjat ja muut tarvikkeet on hankittava itse. Kouluruokailua ei ole järjestetty yhtä kattavasti kuin esimerkiksi Suomessa. Yksityiskouluissa kustannukset ovat korkeammat kuin julkisissa kouluissa.

 

Paikallisia yksityiskouluja

 

 

Yliopistot ja korkeakoulut Israelissa

 

 

Lapset

Israelilaiset lastentarhat ovat hepreankielisiä, mutta niihin otetaan myös ulkomaalaisia lapsia. Valtion lastentarhat on tarkoitettu yli 3-vuotiaille lapsille.

 

Tarjolla on lukuisia yksityisiä lastentarhoja, jotka ovat huomattavasti kalliimpia kuin valtion. Yksityisten ylläpitämiä vieraskielisiä lastentarhoja on jonkin verran.

 

Esimerkiksi Yhdysvaltojen suurlähetystö ylläpitää englanninkielistä lastentarhaa, johon otetaan mahdollisuuksien mukaan myös muita kuin amerikkalaisia lapsia. American International Schoolissa on lisäksi esikoulu 5-vuotiaille lapsille.

 

Lastentarhojen päivähoitomaksut ovat korkeat.

Lemmikit

Liitteenä olevassa tiedostossa on Israelin viranomaisten ohjeet lemmikkieläinten tuomisesta Israeliin.

pdfLemmikkieläimen tuonti Israeliin 2010 (pdf, 133kt)

Liikennekäyttäytyminen

Israelin liikennekulttuuri eroaa suuresti suomalaisesta. Ajoneuvoja on paljon, ajonopeudet ovat korkeita, ajotyyli varsin aggressiivinen ja liikennesääntöihin suhtaudutaan suurpiirteisesti. Liikenteessä kannattaa noudattaa erityistä tarkkaavaisuutta ja huolellisuutta. Israelissa on oikeanpuoleinen liikenne.

 

Juutalaisen juhlapyhän Yom Kippurin aikana autolla ajaminen on kiellettyä. Moottoriliikenne hiljenee ja jalankulkijat ja pyöräilijät valtaavat autotiet juhlan ajaksi.

Majoitus

Israelissa käy runsaasti matkailijoita, joten hotellibisnes on laajalle levinnyt. Hyviä hotelleja on runsaasti.

 

Nuorisomajoista saa tietoa Israel Youth Hostel Associationinverkkosivuilta.

Mitat ja painot

Israelissa on sama mittajärjestelmä kuin Suomessa.

Pankit

Israelin pankkipalvelut ovat lähes Suomeen verrattavissa.

 

Lista Israelissa toimivista pankeista on saatavilla Israelin keskuspankin internet-sivuilla.

 

Luottokortit ovat yleisiä. Suomalaisilla luotto- tai pankkikorteilla voi maksaa useissa liikkeissä. Eri pankkien pankkiautomaatteja on suurimmissa kaupungeissa tiheään.

 

Israelissa käytetään edelleen shekkivihkoja.

 

Useimmat laskut maksetaan luottokortilla. Laskut voi saada postissa, mutta tällöin ne maksetaan käteisellä postitoimistossa.

 

Pankit ovat auki yleensä aamupäivisin noin kello 12:een. Joinakin päivinä pankeilla voi olla pidennetty aukiolo kello 16:den jälkeen.

Parturi-kampaamot

Joka kaupungissa on useita parturi-kampaamoita. Hinnat ja palvelut ovat kuin Suomessa. Parturi-kampaamot palvelevat muiden liikkeiden tavoin sunnuntaista torstaihin.

Posti

Israelin postitoimistot tunnistaa logosta, jossa on valkoinen kauris ja punainen tausta. Maan sisäisessä postissa voi ilmetä ongelmia. Periaatteessa kirje saapuu Israelissa perille parissa päivässä, mutta postin saapuminen ei aina ole luotettavaa.

 

Posti kulkee Suomen ja Israelin välillä noin kaksi viikkoa. Posti ei kulje lainkaan perjantaisin ja lauantaisin.

Puhelimet

Israelissa on toimiva ja koko maan kattava matkapuhelinverkko. Yleensä suomalaiset matkapuhelimet toimivat Israelissa. Lankapuhelimia käytetään edelleen.

Pukeutuminen

Tel Avivissa ja muissa rantakaupungeissa pukeutuminen on länsimaista ja hyvin vapaamuotoista, erityisesti kesäaikaan.

 

Israelissa on Välimeren ilmasto: kesät ovat kuumia ja talvet leutoja. Sateita on vain talvikuukausina eli loka–marraskuusta maalis–huhtikuuhun.

 

Suurimman osan vuodesta voi käyttää kesävaatteita. Kesällä aurinkovoiteet ja peittävä vaatetus ovat suositeltava tapa suojautua auringolta.

 

Keskitalven kuukausina voi tarvita talvitakkia ja sadevaatteita. Paikallisen rakennustavan takia talot ovat talvella viileitä ja vetoisia. Usein sisätiloissa on kylmempää kuin ulkona.

 

Tel Avivin lähellä sijaitsevassa Bnei Barakissa, Jerusalemissa ja muilla uskonnollisilla asuinalueilla paljastava pukeutuminen voi herättää paheksuntaa tai peräti vihamielisyyttä. Uskonnollisilla nähtävyyksillä sekä miesten että naisten kannattaa pukeutua niin, että polvet ja olkapäät ovat piilossa.

Ravinto

Ruokakulttuuri

 

Israelin ruokakulttuuria maustavat juutalaisuuden kosher-säännökset, joita uskonnolliset juutalaiset noudattavat. Lisäksi kosher-sääntöjä noudatetaan monissa hotelleissa ja julkisissa laitoksissa, kuten kouluissa ja armeijassa. Kosher-sääntöjä voidaan noudattaa ravintoloissa erityisesti uskonnollisten juutalaisten suosimilla asuinalueilla, kuten Länsi-Jerusalemissa.

 

Kosher-sääntöjen mukaan maito- ja lihatuotteet pitää erottaa toisistaan. Monissa hotelleissa aamiaisella tarjotaan vain maitotuotteita ja päivällisellä tarjoillaan lihaa, mutta ei maitotuotteita.

 

Kosher-sääntöjen kieltämiä elintarvikkeita tarjotaan Israelissa harvakseltaan. Näitä ei-kosher-tuotteita ovat esimerkiksi sianliha, petoeläinten ja -lintujen liha sekä äyriäiset.

 

Kosher-sääntöjä noudattavat ruokakaupat ja ravintolat ovat kiinni sapattina eli perjantai-illasta lauantai-iltaan.

 

Pesahia eli juutalaisten pääsiäistä vietetään huhti–toukokuussa. Viikon kestävän juhlapyhän aikana ruokakaupat, kosher-ravintolat ja hotellit eivät myy tai tarjoile hapatettua leipää eivätkä viljatuotteita.

 

Elintarvikkeiden hankinta ja hinnat

 

Israelissa on saatavilla lähes kaikkia tavanomaisia elintarvikkeita. Elintarvikkeiden laatu vastaa suomalaisia tuotteita, mutta torjunta-aineita käytetään reippaasti.

 

Hedelmät ja vihannekset kannattaa pestä ja kuoria. Paikallisten vihannesten ja hedelmien valikoimat ovat runsaat, mutta niitä on tarjolla sesonkien mukaan.

 

Elintarvikkeet maksavat keskimäärin rahtusen enemmän kuin Suomessa.

 

Israelin hanavesi kelpaa juotavaksi. Useimmat taloudet kuitenkin suodattavat veden runsaan kalkin vuoksi. Tästä syystä suodatetun tai pullotetun veden käyttöä suositellaan.

 

Ravintolat

 

Israelissa ja etenkin Tel Avivissa on runsaasti ravintoloita ja kahviloita. Erilaiset ruokakulttuurit ovat hyvin edustettuina Israelissa. Maasta saa thaimaalaista, kiinalaista, japanilaista, intialaista tai vaikka etiopilaista ruokaa. Lisäksi tarjolla on Lähi-idän ja eri Euroopan maiden makuja.

 

Hinnat vaihtelevat huomattavasti. Suomeen verrattuna edullisia ravintoloita on runsaasti.

 

Tel Avivin ilta- ja yöelämä on vilkas. Varsinkin kesällä ravintolat ja kahvilat ovat auki myöhään.

Rekisteröity parisuhde

Israelin viranomaiset hyväksyvät samaa sukupuolta olevien rekisteröidyn parisuhteen. Varsinkin suurissa kaupungeissa suhtautuminen homoihin on vapaamielistä.

 

Ääriuskonnolliset kuitenkin vastustavat homoseksuaalisuutta voimakkaasti. Pidättyväinen käytös ääriuskonnollisten asuinalueilla on suositeltavaa, koska heidän reaktionsa voivat olla arvaamattomia, jopa väkivaltaisia.

Sähkövirta

Sähkövirran jännite on 220 volttia (50 Hz). Pistorasiat ovat kolmireikäisiä, mutta suomalaiset pistokkeet sopivat useimpiin rasioihin. Adapteri kannattaa pitää mukana.

Terveydenhuolto

Israelin terveydenhuolto on laadukasta. Eri alojen erikoislääkäreitä on runsaasti. Suuri osa lääkäreistä on opiskellut myös Israelin ulkopuolella.

 

Matkailijaa suositellaan huolehtimaan hygieniasta hengitystieinfektioiden välttämiseksi. Tarkat ohjeet on koottu Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen verkkosivuille, josta saa lisätietoa rokotuksista ja muista terveydenhoitoon liittyvistä asioista.

Rokotukset

Matkustaja on Israeliin saapuessaan velvollinen esittämään todistuksen kolera-rokotuksesta, jos hän saapuu alueelta, jossa esiintyy koleraa. Muita pakollisia rokotuksia ei vaadita.

 

Polio- ja jäykkäkouristusrokotukset on syytä hankkia ja pitää voimassa. Influenssa-rokotusta suositellaan.

 

A-hepatiitti-rokotteen ottaminen on järkevää. Rokotukset kannattaa ottaa etukäteen, koska Israelissa ne ovat kalliita. 

Valokuvaaminen

Valokuvaamista ei rajoiteta erityisesti. Kameran käyttäminen on kuitenkin kielletty esimerkiksi juutalaisten pyhillä paikoilla kuten Itkumuurilla Jerusalemissa sapatin aikaan.

Valuutta

Israelin valuutta on shekeli, virallisesti New Israeli Shekel (NIS). Shekelin sadasosa on agora; monikossa agorot. Maassa käytetään 20, 50, 100 ja 200 shekelin seteleitä ja 1, 2, 5 ja 10 shekelin kolikoita. Lisäksi käytössä on 10 ja 50 agaran kolikot.

 

Rahanvaihtopisteitä on paljon erityisesti turistien suosimissa kaupungeissa. Rahanvaihdosta ei veloiteta välityspalkkiota. Valuuttaa voi vaihtaa postitoimistoissa ja pankeissa, joissa voidaan veloittaa välityspalkkio.

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Tel Aviv

Päivitetty 22.4.2013

© Suomen suurlähetystö, Tel Aviv | Tietoa palvelusta | Yhteystiedot