Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Tel Aviv : Tietoa Israelista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tel Aviv

Embassy of Finland
P.O. Box 39666, 61396 Tel Aviv, Israel
Puh. +972-3-745 6600
E-mail: sanomat.tel@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Maatiedosto Israel

Nimi

KieliVirallinen nimiKäyttönimi
(fi)Israelin valtioIsrael
(se)Staten IsraelIsrael
(en)The State of IsraelIsrael
(fr)l'Etat d'IsraëlIsraël
(de)Staat IsraelIsrael
(he)Medinat Yisra'elIsrael

Itsenäistyminen

14. toukokuuta 1948

Kansallispäivä

Itsenäisyyspäivä, vietetään juutalaisen kalenterin mukaan huhti–toukokuussa.

Lippu

Aikaero Suomeen

Kesäisin: +/ - 0, Israel siirtyy kesäaikaan eri aikaan kuin Suomi

Talvisin: +/ - 0, Israel siirtyy talviaikaan eri aikaan kuin Suomi

Pinta-ala

20 770 km²

Väkiluku

8 180 000 (toukokuu 2014), Israelin tilastokeskus CBS

Pääkaupunki

Suomeksi: Jerusalem

Omalla kielellä: Yerushalaim

Diplomaattisuhteet

14. marraskuuta 1950

Suomi tunnustanut

18. maaliskuuta 1949

Suomen edustautuminen

Suomen edustautuminen: Israel

Edustautuminen Suomessa

Israel: edustautuminen

Linkit

Poliittinen järjestelmä

Poliittinen järjestelmä

Israel on valtiomuodoltaan parlamentaarinen demokratia. Israelilla ei ole perustuslakia, vaan 11 perustavanlaatuista lakia (Basic Laws), jotka määrittävät muun muassa hallituksen ja oikeuslaitoksen asemia. Eräitä yleensä perustuslaeissa esiintyviä asioita on määritelty vuoden 1948 valtion perustamisjulistuksessa.

 

 

Olemukseltaan maa on vahvasti ”juutalainen valtio.” Tätä ajatusta on yritetty vahvistaa esimerkiksi vuonna 1948 säädetyllä paluumuuttolailla (Law of Return). Lakialoite on ollut myös esillä viime vuosina ja periaate on ollut tärkeässä osassa myös Israelin ja Palestiinan rauhanprosessissa.

 

 

Kolmenlaista paikallishallintoa

 

Lain mukaan Israelin aluehallinto on kanavoitu kunnille ja aluevaltuustoille. Maassa on noin 70 kuntaa ja reilut parisataa aluevaltuustoa (local councils ja regional councils). Pormestari ja alue- tai kunnanvaltuusto vastaavat yhdessä paikallishallinnosta.

 

Paikallisvaalit järjestetään viiden vuoden välein. Kaikilla alueella pysyvästi asuvilla on äänestysoikeus, kansalaisuudesta huolimatta. Äänioikeus on kaikilla 17 vuotta täyttäneillä.

 

Kunnat vastaavat esimerkiksi koulutuksesta, terveydenhoidosta, teiden ylläpidosta, vedestä ja viemäröinnistä.

Valtionpäämies

Israelin valtionpäämies on presidentti, jonka maan parlamentti valitsee yhdeksi kaudeksi. Toinen kausi ei ole mahdollinen. Presidentiksi valitaan se ehdokas, joka saa eniten ääniä parlamentin äänestyksessä.

 

Presidentin tehtävät ovat lähinnä muodollisia ja laissa määriteltyjä. Presidentti esimerkiksi

 

  • avaa uuden parlamentin ensimmäisen istunnon,
  • neuvoo hallituksen muodostamisessa,
  • hyväksyy parlamentin vahvistamat lait ja sopimukset seka
  • armahtaa vankeja oikeusministerin esityksestä.

 

Nykyinen presidentti Reuven "Ruby" Rivlin (1939) valittiin tehtäväänsä 10.6.2014 ja astui virkaan 24.7.2014. Oikeistolaisesta Likud-puolueesta ponnistava Rivlin on vankka klassisen liberaalin demokratian ja yksilönvapauksien puolustaja, sitoutuen samalla vahvaan puolustukseen ja Israelin valtion oikeutukseen. Rivlin vastustaa kahden valtion ratkaisua. Sen sijaan hän haluaisi perustaa yhden, juutalaisen demokraattisen valtion, jossa palestiinalaisilla olisi täydet oikeudet.

 

Jerusalemista kotoisin oleva Rivlin on koulutukseltaan lakimies. Hän nousi knessetiin vuonna 1988 ja toiminut muun muassa viestintäministerinä sekä parlamentin puhemiehenä. Hän hävisi vuoden 2007 presidentinvaaleissa Shimon Peresille. Rivlin nauttii kohtalaisen hyvää puoluerajat ylittävää suosiota parlamentissa.

Parlamentti

Israelin parlamentti (knesset) on yksikamarinen ja 120-jäseninen. Knesset-edustajat valitaan parlamenttivaaleissa, jotka järjestetään neljän vuoden välein. Kaikilla 18 vuotta täyttäneillä kansalaisilla on äänioikeus, ja koko maa muodostaa yhden vaalipiirin.

 

Parlamentin puhemies ja varapuhemiehet valitaan täysistunnossa. Puhemiehistö edustaa knessetiä, huolehtii sen arvokkuudesta ja vastaa istuntojen menettelytapojen oikeellisuudesta. Puhemies johtaa parlamentin istuntoja, määrää ehdotukset äänestykseen ja kertoo äänestyksen tuloksen. Jos presidentti on pois maasta, parlamentin puhemies toimii hänen sijaisenaan.

 

Knessetissä on 12 pysyvää valiokuntaa, jotka käsittelevät parlamentin antamia lakiehdotuksia. Lisäksi knessetissä toimii erityis- ja tutkimusvaliokuntia. Nämä valiokunnat perustetaan selvittämään tiettyä kysymystä, minkä vuoksi niiden määrät ja toimikaudet vaihtelevat.

 

Israelissa 19. parlamentti eli knesset

 

Maan 19. knesset eli parlamentti valittiin vaaleissa 22. tammikuuta 2013. Vaalien myötä hallituksen muodostajan aseman sai oikeistopuolueiden Likudin ja Yisrael Beiteinun liittoutuma, joka hajosi mielipide-erojen takia lopulta 2014. Toiseksi eniten ääniä keräsi uusi keskustalainen puolue Yesh Atid.

Äänestysprosentti vaaleissa oli 67,7.

 

Puolue                               

Edustajien määrä 

 

Likud

20

Oikeistolainen puolue

Yisrael Beitenu

11

Sekulaari nationalistinen oikeistopuolue

Yesh Atid

19

Keskustapuolue

Labor

15

Työväenpuolue

Jewish Home

12

Nationalistis-uskonnollinen oikeistopuolue

Shas

11

Uskonnollinen puolue

United Torah Judaism

7

Uskonnollinen puolueliitto

Hatnuah

6

Keskusta-vasemmistolainen puolue

Meretz

6

Vasemmistopuolue

United Arab List

4

Arabipuolue

Hadash

4

Arabien ja juutalaisten vasemmistopuolue

Balad

3

Vasemmistolainen arabipuolue

Kadima

2

Keskustapuolue

 

Hallitus

Israelissa hallituksen toimikausi on neljä vuotta. Maan nykyinen hallitus muodostettiin 18. maaliskuuta 2013. Pääministeri Benjamin Netanjahun johtama hallitus koostuu pääministerin johtamasta Likud-puolueesta, Avigdor Liebermanin Yisrael Beiteinu -puolueesta, valtiovarainministeri Yair Lapidin Yesh Atid -puolueesta, kauppa- ja teollisuusministeri Naftali Bennettin Jewish Home -puolueesta sekä oikeusministeri Tzipi Livnin Hatnua-puolueesta.

 

Hallituksen ministerit ja ministeriöt puolueittain

 

Likud-puolue

 

Benjamin Netanjahu

 

Moshe Ya'alon

 

Gideon Sa'ar

 

Yisrael Katz

 

Gilad Erdan

 

Silvan Shalom

 

Yuval Steinitz

  • kansainvälisen tiedustelun ja strategisten asioiden ministeri

 

Limor Livnat

  • kulttuuri- ja urheiluministeri 

 

Yisrael Beiteinu -puolue

 

Sofa Landver

  • maahanmuuttoministeri

 

Uzi Landau

  • matkailuministeri

 

Yair Shamir

 

Yitzhak Aharonovitch

  • sisäisen turvallisuuden ministeri

 

Yesh Atid -puolue

 

Yair Lapid

 

Shai Piron

 

Yael German

 

Meir Cohen

 

Yaakov Peri

 

Jewish Home -puolue

 

Naftali Bennett

 

Uri Ariel

 

Uri Orbach

  • eläkeläisten asioiden ministeri

 

Hatnua-puolue

 

Tzipi Livni

 

Amir Peretz

Sisäpolitiikka

Hallitustilanteesta

 

Israelin nykyinen, 33. hallitus muodostettiin maaliskuussa 2013 ennenaikaisten vaalien jälkeen. Likudin ja Yisrael Beiteinun yhteislistan saatua eniten edustajia Knessetiin hallitustunnustelijaksi nimitettiin Benjamin Netanjahu. Hän käytti koalition muodostamiseen enimmäisajan, kuusi viikkoa.

 

Vaaleja edeltänyt keskustelu keskittyi sosialisiin ja talouskysymyksiin. Turvallisuusasiat jäivät poikkeuksellisen pienelle sijalle. Uusi keskustalainen puolue Yesh Atid ja oikeistolainen Jewish Home pitivät esillä kalliisiin elinkustannuksiin kyllästyneen keskiluokan asiaa. Puolueet pyrkivät tavoittamaan ne ihmiset, jotka osoittivat mieltään kesän 2011 suurprotesteissa asumisen ja elintarvikkeiden kovia hintoja vastaan. Ne vaativat myös "taakan tasa-arvoista jakamista" - muutosta ultraortoksien erityisasemaan, jotta nämä kantaisivat osansa vastuusta maan puolustuksesta ja verojen maksusta.

 

Vaalien jälkeen Yesh Atid ja Jewish Home pitivät yhtä hallitusneuvotteluissa pakottaen Netanjahun ottamaan ne molemmat mukaan koalitioon ja jättämään ultraortodoksipuolueet ulos.

 

Hatnua lähti mukaan Netanjahun hallitukseen puolueen puheenjohtajan Tzipi Livnin aiemmasta ankarasta pääministerin arvostelusta huolimatta. Livni sai salkkuunsa vetovastuun neuvotteluista palestiinalaisten kanssa. Hatnuan vaalikampanjassa rauhanneuvottelujen jatkaminen olikin kantavia teemoja.

 

Yisrael Beitenun puheenjohtaja Liberman erotti puolueensa Likud-Beitenun puolueliitosta heinäkuussa 2014 jyrkkien mielipide-erojen takia Israelin toimintalinjoista Gazan suhteen. Eroja puheenjohtajien mielipiteissä on aiemmin ollut myös muissa aiheissa.

Ulkopolitiikka, turvallisuuspolitiikka

Ulkopolitiikka

Yli 60-vuotisen olemassaolonsa ajan Israel on ollut erilaisissa konflikteissa naapurimaidensa kanssa. Yhteiselo on vaihdellut piilevästä konfliktista avoimeen yhteenottoon. Merkittäviä saavutuksia ovat rauhansopimukset, jotka solmittiin Egyptin kanssa vuonna 1979 ja Jordanian kanssa vuonna 1994.

 

Vuosien neuvotteluista huolimatta kiistaa palestiinalaisten kanssa ei ole saatu ratkaistua. Pinnan alla kytevät konfliktit Syyrian ja Libanonin kanssa. Lisäksi Iranin kasvava poliittinen ja sotilaallinen vaikutusvalta sekä maan ydinohjelma vaikuttavat Israelin strategiseen ajatteluun.

 

Israelin ulko- ja sisäpolitiikan välille on vaikea vetää rajaa. Hyviä esimerkkejä tästä ovat vuoden 2006 Libanonin sota ja tammikuussa 2009 toteutettu operaatio Valettu lyijy Gazan kaistalla.

 

Yhdysvallat on perinteisesti ollut Israelin tärkein kumppani ja liittolainen.

Järjestöt

Israel liittyi Yhdistyneiden kansakuntien (YK) jäseneksi 11. toukokuuta 1949. Lisäksi Israel on lukuisten YK:n ala- ja erikoisjärjestöjen jäsen, kuten

 

 

Israel on ollut Maailmanpankin (World Bank) jäsen vuodesta 1954. Maa hyväksyttiin OECD-jäseneksi vuonna 2010 taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöön(Organization for Economic Cooperation and Development).

 

Kesäkuussa 2006 Punaisen Ristin kansainvälinen komitea tunnusti Israelin Punainen Daavidintähti -järjestön (MDA, Magen David Adom) Israelin kansalliseksi hätäpalveluksi, joka toimii Geneven sopimusten alaisuudessa. MDA on Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun -yhdistysten kansainvälisen liiton (IFRCS) jäsen.

 

Lisäksi Israel toimii muun muassa seuraavissa kansainvälisissä järjestöissä:

 

Puolustuspolitiikka

Israelin puolustusvoimien tehtävät, asema ja toiminta

 

Israelin puolustusvoimat perustettiin 26. toukokuuta 1948. Puolustusvoimat tunnetaan yleisesti englanninkielisellä nimellä Israel Defence Forces (IDF), mutta myös hepreankielistä nimeä Tzva HaHagana LeYisra’el (Tzahal) käytetään. IDF:n tehtävät ovat

 

  • valtion olemassaolon puolustaminen,
  • Israelin itsemääräämisoikeuden puolustaminen,
  • puolustaa valtion alueellista koskemattomuutta,
  • suojella Israelin kansalaisia ja
  • taistella kaikkia terrorismin muotoja vastaan.

 

Israelin puolustusvoimien organisaatio

 

Israelin hallitus nimittää yleisesikunnan päällikön, joka on puolustusvoimien komentaja. IDF toimii puolustusministeriön alaisuudessa. Puolustusvoimien komentaja on sotilasarvoltaan kenraaliluutnantti.

 

Puolustusvoimien komentaja nimitetään yleensä kolmeksi vuodeksi, mutta jatko neljänneksi tai viidenneksi vuodeksi ei ole poikkeuksellista. Vuonna 2011 tehtävään nimitettiin Benny Gantz.

 

Hyvin usein Israelin puolustus- tai pääministerillä on sotilaallista ammattikokemusta. IDF:n pääesikunta sijaitsee Tel Avivissa, jossa on myös puolustusministeriö.

 

Asevelvollisuus Israelissa

 

Kaikki 18–41-vuotiaat Israelin kansalaiset ovat asevelvollisia. Asevelvollisia ovat sekä miehet että naiset. Asepalvelus kestää miehillä pääsääntöisesti kolme vuotta ja naisilla kaksi vuotta.

 

Yleensä juutalaiset, druusit ja tsherkessit suorittavat varusmiespalveluksen. Kristityt ja osa muslimeista on vapautettu palveluksesta. Keväällä 2014 knesset äänesti uudesta laista, jonka mukaan myös ääriuskonnollisten haredi-juutalaisten on suoritettava ase- tai vaihtoehtoisesti siviilipalvelus. Aiemmin uskonnollisiin opintoihin keskittyneet haredit on yleensä vapautettu palveluksesta. Uusi paljon puhuttanut laki astuu voimaan vuonna 2017.

 

Uskonnollisen tai etnisen syyn vuoksi myönnettyjen vapautusten vuoksi noin 70 prosenttia asevelvollisesta ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen. 

 

Maa-, meri- ja ilmavoimat

 

Israelin asevoimien vakinaisessa palveluksessa on noin 176 500 sotilasta, joista noin 110 000 on asevelvollisia. Kun reservissä olevat sotilaat lasketaan mukaan, asevoimien kokonaisvahvuus on noin 621 500 sotilasta.

 

Rajavalvontaan osallistuu noin 8 000 rajapoliisia, jotka toimivat yhteistyössä asevoimien kanssa.

 

Maavoimien rauhanajan vahvuus on reilut 133 000 ja reservin vahvuus noin 380 000 sotilasta. Israelin maavoimissa on 16 divisioonaa, jotka koostuvat 79 prikaatista. Maavoimien kalusto koostuu lähinnä taistelu- ja rynnäkköpanssarivaunuista, panssaroiduista miehistönkuljetusajoneuvoista sekä tykistöaseista.

 

Merivoimien rauhanajan vahvuus on 9 500 sotilasta ja reservissä on noin 10 000 sotilasta. Merivoimien kalusto koostuu korveteista ja ohjus-, sukellus- sekä partioveneistä.

 

Ilmavoimien rauhanajan vahvuus on noin 34 000 sotilasta ja reservissä on noin 55 000 sotilasta. Ilmavoimat rakentuvat lähinnä F-16- ja F-15 -hävittäjien varaan. Helikoptereita on noin 280 kappaletta, kuljetushelikopterit mukaan luettuina.

Kehityspolitiikka

Israelin kehitysyhteistyöstä vastaa vuonna 1958 perustettu Israelin kansainvälisen kehitysyhteistyön osasto (Mashav), joka toimii maan ulkoministeriön alaisuudessa. Mashavin toiminta perustuu ajatukseen, jonka mukaan Israelin nopean kehityksen mahdollistanut tietotaito pitäisi jakaa kehitysyhteistyön kumppanimaiden kanssa. Mashav keskittyy erityisesti

 

  • maatalouteen,
  • opetukseen,
  • terveyteen ja
  • kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen, kuten naisten aseman parantamiseen.

 

Israel on ollut yksi suurimmista Yhdysvaltojen taloudellisen avun kohteista 1970-luvulta lähtien. Vuonna 2007 Yhdysvallat lopetti Israelin rahallisen tukemisen, mutta jatkoi sotilaallista avustusta.Vuonna 2013 tämän avun määrä oli noin 2,4 miljardia euroa (Lähde: "U.S. Foreign Aid to Israel", Congressional Research Service).

 

Suomi rahoittaa paikallisen yhteistyön määrärahoilla israelilaisia kansalaisjärjestöjä. Tukea on annettu myös palestiinalaisjärjestöjen kanssa yhteistyötä tekeville ihmisoikeus- ja rauhanjärjestöille. Viime vuosina Suomen vuosittainen tuki on ollut noin 100 000 euroa.

Ihmisoikeudet

Perinteisesti Israelia on pidetty vahvana demokratiana, joka on sallinut kansalaisyhteiskunnan reippaankin kritiikin. Kansalaisjärjestöjen mukaan viime vuosina ilmapiiri on kuitenkin muuttunut ja kritiikkiä on yritetty tukahduttaa.

 

Järjestöjen mukaan ennen lähinnä äärioikeiston retoriikaksi luetut puheet ovat valtavirtaistuneet. Maan parlamentissa Knessetissä on käsitelty lukuisia lakiehdotuksia, jotka ovat pyrkineet rajoittamaan kansalaisjärjestöjen toimintaa. Järjestöt pitävät ehdotuksia demokratian vastaisina. Osa ehdotuksista on hylätty parlamentissa, osa puolestaan hyväksytty.

EU-politiikka

EU-politiikka

EU:n ja Israelin suhteet ovat läheiset ja laaja-alaiset. EU ja Israel ovat olleet yhteistyössä vuodesta 1959 alkaen. Nykyisin yhteistyötä tehdään vuonna 1995 solmitun niin sanotun assosiaatiosopimuksen perusteella.

 

Israel on EU:n tärkeimpiä kauppakumppaneita Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan talousalueella. Yksi Barcelonan prosessin tavoitteista on luoda kattava vapaakauppa-alue EU:n ja sen Välimeren alueen kumppanimaiden kesken. Tavarakaupassa tavoite on pitkälti toteutunut. EU:n ja Israelin sopimus asiasta tuli voimaan vuonna 2000.

 

Yhteistyötä on erityisesti tieteissä ja teknologiassa, ja Israel on mukana useissa eri alojen EU-ohjelmissa. Israel allekirjoitti kesällä 2014 EU:n kanssa sopimuksen osallistumisesta Horizon 2020-ohjelmaan, joka tiivistää osapuolien välistä tutkimus- ja innovaatiotyötä.

Talous, elinkeinoelämä ja ulkomaankauppa

Talous, elinkeinoelämä

Israelin yleinen taloustilanne

Israelissa on teknologisesti kehittynyt vapaa markkinatalous. Maan tuotannonkasvu on suhteellisen vakaata ja työttömyyslukema matalalla. Israel on tunnettu innovaatiosektoristaan, ja vahva tutkimus-, tuotekehitys-, ja teknologia-ala on maan taloudellisen menestyksen keskeinen tekijä.

 

Israelin elinkeinoelämä on riippuvainen raakaöljyn, raaka-aineiden, teollisuuslaitteiden ja elektroniikan, kemiantuotteiden, sotilasvälineiden ja viljan tuonnista. Viime vuosien kaasulöydöt rannikkoalueilta vaikuttavat maan energiariippuvuuteen ja talousennusteisiin.

 

Vähäisistä luonnonvaroista huolimatta Israel on kehittänyt maatalouttaan ja teollisuuttaan voimakkaasti. Merkittäviä vientituotteita ovat

  • timantit
  • huipputeknologia
  • koneet
  • lääkeaineet
  • maataloustuotteet
  • kemikaalit.

 

Turismi on tärkeä tulonlähde Israelille, jossa vieraili vuonna 2013 yhteensä 3,54 miljoonaa ulkomaalaista turistia.

 

Israel hyväksyttiin OECD:n jäseneksi vuonna 2010.

 

Israel ja talouskriisin vaikutukset

Vuoden 2003 jälkeen Israelin talous kasvoi ennätyksellisesti vähintään viisi prosenttia vuodessa, mikä pohjasi maalle hyvät lähtökohdat vuonna 2008 alkaneen talouskriisin vaikutuksille. Israelin talous on selvinnyt taantumasta muita kehittyneitä teollisuusmaita paremmin, joskin Euroopassa ja Yhdysvalloissa pitkään jatkunut talouskurimus näkyy viennistä riippuvaisessa Israelissa.

 

Taloustaantuma ei kuitenkaan raunioittanut maan pankkeja ja vakuutusyhtiöitä kuten länsimaissa. Tilanteeseen vaikutti merkittävästi Israelin suhteellisen konservatiivinen lainapolitiikka, sillä pankkien ehdot asuntolainoille pysyivät tiukkoina. Lisäksi maan keskuspankki hallinnoi kansantalouden kokoon nähden huomattavia dollari-varantoja, minkä lisäksi keskuspankki pystyi ohjaamaan shekelin liikkeitä korkopolitiikallaan.

 

Vuonna 2012 bruttokansantuotteen kasvuvauhti Israelissa hiipui 3,1 prosenttiin, mutta nousi 3,3 prosenttiin vuonna 2013. Kasvuennusteet nojaavat erityisesti Tamarin kaasukenttien tuotantoon. Rannikolta löytyneet kaasukentät lupaavatkin Israelille hyviä näkymiä. Leviathanin kaasukenttä oli yksi maailman suurimmista offshore-luonnonkaasulöydöksistä viime vuosikymmenen aikana. Israelin bruttokansantuote asukasta kohden vuonna 2013 nousi edeltävästä vuodesta 1,4 prosenttia, 36 200 Yhdysvaltain dollariin.

 

Israelin talousministeriön mukaan maan työttömyysprosentti maaliskuussa 2014 oli 6,2 prosenttia, mikä on OECD-maiden keskiarvoa matalampi.

 

Israelin keskuspankki on varoitellut, että kiinteistömarkkinoilla on nähtävissä ylikuumenemisen merkkejä. Puhjetessaan kiinteistökupla sulattaa suuren osan kiinteistövarallisuuden arvosta. Asuntojen hinnat nousivat rajuimmin vuosina 2009–2011 kaksinumeroisella prosenttiluvulla, ja ovat sen jälkeenkin jatkaneet kallistumista nopealla tahdilla. Asumisen kustannukset ovat huomattavan korkeat ja jatkuva tyytymättömyyden aiheuttaja. Vuonna 2011 nähtiin suuria mielenosoituksia asuntojen ja kulutustuotteiden hintoja vastaan. Kritiikkiä sai myös mm. verotaakan jakautuminen sekä suurten perheyritysten rooli liike-elämässä. Vuonna 2012 kymmenen yritystä vastasi lähes puolet maan kokonaisviennistä.

 

Vuonna 2012 Israel onnistui pienentämään valtionvelan suhdetta bruttokansantuotteeseen. Israelin valtionvelka oli vuoden 2013 alussa 150 miljardia euroa, joka on 73,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuonna 2003 julkista velkaa oli liki bruttokansantuotteen verran.

 

Israelin velkaantumisen väheneminen viime vuosina on ollut poikkeuksellista verrattuna esimerkiksi Eurooppaan, jossa velat ovat kasvaneet huomattavasti talouskriisin jälkeisten elvytystoimien seurauksena. Israelin tavoite on, että vuoteen 2020 mennessä julkinen velka on enää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.

 

Muita haasteita pitkän ajan talouskehitykselle luovat geopoliittinen epävarmuus sekä muihin OECD-maihin verrattuna suuri suhteellisessa köyhyydessä elävien osuus. OECD-järjestön määritelmien mukaan noin viidennes maan väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella, mikä luo epätasa-arvoisuutta yhteiskunnassa. Tästä joukosta suuri osa kuuluu maan arabiväestöön tai uskonnollisten juutalaisten ryhmään. Molempien ryhmien keskuudessa työttömyysluvut ovat suurempia ja koulutustaso muuta väestöä matalampi.

 

Riskirahoitusala

Israelin riskirahoitusala on yksi maailman kehittyneimmistä ja vahvimmista heti Yhdysvaltain jälkeen. Talouskriisi vaikutti tosin siihenkin: vuosi 2009 oli Israelin riskirahoitusalan pahin sitten vuoden 2003. Sijoitukset huipputeknologiayrityksiin laskivat jyrkästi. Maan riskiyrityksiä rahoittavien rahastojen varainkeruusta suli liki miljardi dollaria. Rahastot onnistuivat keräämään vain noin 200 miljoonaa euroa, mikä heijastui sijoituksiin. Myös kappale- ja valuuttamääräiset yrityskaupat vähenivät.

 

Suuren notkahduksen jälkeen tilanne on parantunut, mutta Israel kärsii edelleen jonkin verran muun maailman tavoin suurten institutionaalisten sijoittajien haluttomuudesta sijoittaa rahaa riskirahastoihin. Vuonna 2012 israelilaiset riskipääomarahastot onnistuivat keräämään noin 475 miljoonaa euroa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ne ovat keränneet yhteensä 5,3 miljardia euroa rahoitusta riskiyrityksille. (Lähde: Globes 28.1.2013)

 

Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus startup-kansakunnan teknologia-alaa kohtaan on huomioitavaa. Vuonna 2013 kaikkiaan 622 israelilaista huipputeknologiayritystä hankki yhteensä 2,3 miljardia dollaria sijoituksia. Se on eniten sitten vuoden 2000, jolloin maan ne houkuttelivat 3,1 miljardia dollaria sijoituksia.

 

Huipputeknologiayritykset ja riskirahoittajat ovat tärkeitä Israelille, jonka talous nojaa vahvasti tutkimus-, tuotekehitys- ja teknologia-aloihin. Viime vuosina tutkimukseen ja tuotekehitykseen on sijoitettu noin 4,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on maailman korkeimpia.

 

Monilla kansainvälisillä suuryrityksillä on tuotekehittelyä Israelissa. Esimerkiksi Intel, Motorola, Deutsche Telecom, IBM, Microsoft, General Electrics, Siemens, Google ja Yahoo ovat perustaneet maahan tutkimus- ja tuotekehitysyksikköjään. Niitä pidetään tärkeänä tekijänä Israelin teknologia-alan menestyksessä.

Ulkomaankauppa, kauppapolitiikka

Israelin talouselämä on riippuvainen ulkomaankaupasta, joka muodostaa liki puolet maan bruttokansantuotteesta. Maan tärkeimpiä kauppakumppaneita ovat EU, Yhdysvallat sekä yhä kasvavassa määrin Aasia. Erityisesti finanssikriisin alkamisesta lähtien Israel on yrittänyt vähentää riippuvuuttaan läntisistä kumppaneista ja avannut kauppayhteyksiä etenkin Intiaan ja Kiinaan. Kiina on kivunnut Israelin toiseksi suurimmaksi kauppakumppaniksi.

 

Israelin viennistä EU:n osuus vuonna 2013 oli 32 prosenttia, Yhdysvaltojen 22 prosenttia ja Aasian 21 prosenttia. Maan ulkoministeriö ennustaa Aasian osuuden kasvavan lähivuosina EU:n ja Yhdysvaltojen kustannuksella.

 

EU, Kiina (ml. Hongkong) ja Yhdysvallat hallitsevat tuontia Israeliin. Vuonna 2013 tuonti EU-maista oli 34 prosenttia, Aasiasta 20 prosenttia ja Yhdysvalloista 12 prosenttia maan kokonaistuonnista.

 

Kokonaistuonti Israeliin vuonna 2012 oli 58 miljardia euroa ja kokonaisvienti 43 miljardia euroa. Kauppatase oli siten 15 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämä kasvoi 34,6 prosenttia vuodesta 2011.

 

Teollisuuden osuus Israelin kokonaisviennistä vuonna 2012 oli 36 miljardia euroa, josta 48 prosenttia oli korkean teknologian vientiä (timanttikauppa ei mukana).

 

Muuta

Siirtokuntakysymykseen liittyvät seikat, jotka yrityksen on hyvä ottaa huomioon


Israel on miehittänyt vuodesta 1967 alkaen Länsirantaa, Gazaa, Itä-Jerusalemia ja Golania.  Asutusta, jota israelilaiset ovat näille miehitetyille alueille rakentaneet kutsutaan Israelin siirtokunniksi.

EU ja sen jäsenvaltiot katsovat, että Israelin siirtokunnat ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia, muodostavat esteen rauhalle ja uhkaavat tehdä mahdottomaksi kahden valtion malliin perustuvan ratkaisun löytämisen Israelin ja palestiinalaisten väliseen konfliktiin. Myös Suomi erottelee Israelin valtioalueen siitä alueesta, jota Israel on vuodesta 1967 alkaen miehittänyt.

 

Tullietuuskohtelu, jota israelilaistuotteet nauttivat EU-alueella EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen mukaisesti, ei koske siirtokunnissa valmistettuja tai tuotettuja tuotteita. Siirtokuntatuotteiden tullietuuden poissulkevaa alkuperää valvotaan teknisellä järjestelyllä, jota koskeva ilmoitus on annettu Euroopan unionin virallisessa lehdessä 25. tammikuuta 2005 (EUVL C 20), ja sitä on täydennetty 3.8.2012 (EUVL C 232).  Teknisessä järjestelyssä EU-alueen tullit valvovat alkuperältään israelilaisiksi ilmoitettujen tuotteiden tarkkaa alkuperää niiden valmistus- tai tuotantopaikan postinumeron avulla.

 

Israelin siirtokuntien postinumeroluettelo on nykyisin julkinen. EU-maiden tullikysymyksistä vastaavat virkamiehet ovat sopineet sen julkaisemisesta, jotta teknisen järjestelyn läpinäkyvyys ja luottamus järjestelyyn paranisi (ks. tullin tiedote asiasta; THT 028/2013). Teknisestä järjestelystä on olemassa EU-tuomioistuimen päätös (ns. Brita-tapaus; päätös on luettavissa Euroopan unionin virallisesta lehdestä 17. huhtikuuta 2010; Firma Brita GmbH v. Hauptzollamt Hamburg-Hafen, asia C-386/08). Päätöksessä vahvistetaan se, että siirtokuntatuotteet eivät kuulu assosiaatiosopimuksen piiriin vaan niistä on maksettava tulli, ja tätä tarkoitusta varten on ilmoitettava tuotteiden tarkka valmistus- tai tuotantopaikka.
 
Mikäli suomalainen yritys harkitsee esimerkiksi omaisuuden hankintaa tai investointeja Länsirannalla, Itä-Jerusalemissa tai Golanilla, on syytä huomata, että mahdollinen Israelin ja palestiinalaisten tai Israelin ja Syyrian välinen rauhansopimus saattaa vaikuttaa muun muassa alueen omistussuhteisiin. Maaomaisuuden tai kiinteistöjen hankintaan sekä miehitettyjen alueiden raaka-aineiden hyödyntämiseen liittyy ylipäätään merkittäviä oikeudellisia epävarmuuksia.

 

Yhteiskunta, kulttuuri ja media

Väestö

Väestö

Israelin monipuolinen 8,2 miljoonan väestö on jatkuvasti kasvussa muuttoliikkeen ja verrattain korkeiden syntyvyyslukujen takia. Se on keskimääräisesti nuorta, ja ikääntyneiden osuus on kehittyneiden maiden alhaisimpia.

Väestöryhmät

  • juutalaiset 75 %
  • arabit 20,7 %
  • muut 4,0 %

 

Lähde: Israelin tilastokeskus CBS, 2014.

 

Maassa asuu pysyvästi noin 700 suomalaista.

 

Vähemmistöryhmiä ovat muun muassa

  • beduiinit
  • druusit
  • maroniittikristityt.

 

Väestö keskittynyt suuriin kaupunkeihin

Suuri osa Israelin väestöstä asuu kaupungeissa. Yli 100 000 asukkaan kaupunkeja on 14, ja kuudessa suurimmassa kaupungissa asuu yli viidennes israelilaisista.

 

Suurimmat kaupungit asukaslukuineen:

 

  • Jerusalem 804 000  
  • Tel Aviv-Jaffa 404 000
  • Haifa 268 000
  • Rishon LeZion 240 000
  • Ashdod 206 000
  • Petah Tikva 210 000

 

Lähde: Israelin tilastokeskus CBS (luvut vuodelta 2009).

 

Väestön sisäiset jännitteet

Juutalaisten ja Israelin arabien sekä muiden vähemmistöjen välisiä suhteita hiertää muun muassa keskustelu Israelin valtion luonteesta. Osa knessetistä kannattaa valtion juutalaisen luonteen ankkuroimista maan peruslakeihin. Vastustavat tahot knessetissä, kansalaisjärjestösektorilla ja vähemmistöjen keskuudessa pitävät aloitetta epädemokraattisena, koska sanamuoto korostaa maan juutalaista luonnetta. Erityisesti arabit, jotka muodostavat viidenneksen väestöstä, kokevat vaatimuksen syrjiväksi.

 

Lisäksi esimerkiksi Yisrael Beiteinu -puolue on vaatinut Israelin arabeilta ja uskonnollisilta juutalaisilta uskollisuutta Israelille – ja vastaavasti kansalaisuuden kieltämistä niiltä, jotka eivät ole valtiolle uskollisia.

 

Länsirannalla sijaitsevissa Israelin siirtokunnissa esiintyy aika ajoin väkivaltaisia yhteenottoja siirtokuntalaisten ja palestiinalaisten sekä toisaalta siirtokuntalaisten ja Israelin turvallisuusjoukkojen välillä. Palestiinalaiset ovat arvostelleet Israelia siitä, että hallitus ei reagoi riittävästi siirtokuntalaisten palestiinalaisiin kohdistamaan väkivaltaan. Viime aikoina radikaalien juutalaisten arabeihin ja kristittyihin kohdistamat vihaiskut ovat levinneet Länsirannalta myös Israelin vuoden 1967 rajojen sisäpuolelle. Vihaiskut on tuomittu Israelissa laajasti.

 

Uskonto

Vaikka Israel on maallinen valtio, on uskonnolla merkitystä. Esimerkiksi avioliittolainsäädäntö määräytyy sen mukaan, minkä uskontokunnan jäsenestä on kysymys. Toukokuussa 2014 Israelin tilastokeskus arvioi väestön jakaantuvan uskonnon mukaan seuraavasti:

 

  • juutalaisuus 75 %
  • islam 17 %
  • kristinusko ja druusit 4 %
  • muut 4 %

 

Kuten muissakin uskonnoissa, juutalaisuuden sisällä on monia juonteita ja painotuksia. Erottavia tekijöitä ovat suhde juutalaisuuteen ja suhtautuminen Israelin valtioon.

 

  • maallistunut, ei uskonnollinen 42 %
  • perinteinen 41 %
  • uskonnollinen 10 %
  • haredi, ultra-ortodoksi 8 %

 

Lähde: Israelin tilastokeskus CBS, 2010

 

Ryhmien väliset jakolinjat eivät ole ehdottomia. Yli 20-vuotiaista juutalaisista enemmistö ei koe itseään erityisen uskonnollisiksi, mutta noudattavat usein juutalaisia perinteitä – kuten myös perinteisiksi itsensä kokevat. Uskonnolliset juutalaiset noudattavat vaihtelevasti uskonnollisia säädöksiä. Haredijuutalaisuus on ortodoksijuutalaisuuden vanhoillisin muoto. Haredeille juutalaisten uskonnollisella halakha-lailla ja uskonnollisten tapojen tarkalla noudattamisella on suuri merkitys.

Kielet

Israelin virallisia kieliä ovat heprea ja arabia. Vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan yli 20-vuotiaista 49 prosenttia puhuu äidinkielenään hepreaa, 18 prosenttia arabiaa ja 15 prosenttia venäjää. Maassa asuu yli miljoona entisen Neuvostoliiton alueelta saapunutta maahanmuuttajaa. Englanti on Israelin yleisin vieras kieli, jota puhutaan melko hyvin yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Monikulttuurisen luonteensa takia maassa puhutaan lukuisia eri vähemmistökieliä.

Koulu- ja opetusjärjestelmä

Oppivelvollisia ovat 5–16-vuotiaat. Ilmainen koulutus päättyy kaksi vuotta oppivelvollisuusiän jälkeen, eli 18-vuotiaana.

 

Juutalaisväestön lukutaito on lähes 100 prosenttia ja koko väestöstä lukutaitoisia on reilut 97 prosenttia.

 

Yleisin opetuskieli on heprea. Arabiankielisillä alueilla opetusta on myös arabiaksi. Uusien maahanmuuttajien lapset saavat tukiopetusta hepreassa. Arabiaa on opiskeltava kolme vuotta luokilla 7-9. Englanti on pakollinen vieras kieli, muut kielet ovat vapaaehtoisia.

 

 

Akateemista koulutusta arvostetaan ja se nähdään yleisesti tienä arvostettuihin työpaikkoihin. Sen kysyntä on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmenten kuluessa. Erityisesti korkeakoulutettujen naisten osuus on noussut. Pääsy korkeakoulutukseen ei jakaudu tasaisesti yhteiskunnassa, ja varsinkin vähemmistöjen edustajien koulutustaso on matalampi.

 

Moni haredijuutalainen käy normaalin koulun sijaan juutalaista yeshiva-koulua, jossa opiskellaan perinteisiä uskonnollisia tekstejä. Yhä useampi haredijuutalainen hakeutuu korkeakoulutukseen, mutta korkeakoulutettujen haredien suhteellinen osuus on vähentynyt korkeiden lapsilukujen takia.

Yhteiskuntaolot

Työllisyystilanne

Israelin tilastokeskuksen mukaan maan työttömyysprosentti vuoden 2014 alussa oli 6,2 prosenttia.

 

Vuonna 2012 keskimääräinen kuukausipalkka oli 8 971 shekeliä eli hieman alle 1900 euroa. Haitari on kuitenkin suuri. Parhaimmat palkat saadaan elektroniikka- ja vesialoilla, joissa keskimääräinen kuukausiansio oli lähes 17 412 shekeliä, noin 3 660 euroa. Pienimmät palkat ovat hotelli- ja ravintola-alalla, jossa kuukausipalkka oli 4 156 shekeliä, noin 870 euroa.

 

Työttömyysluvut nousevat iän myötä erityisesti arabi- ja druusiväestön keskuudessa, sillä he tekevät usein raskaita fyysisiä töitä, joihin ei vaadita koulutusta. Haredi-juutalaisten miesten työllisyystilanne eroaa muusta väestöstä. Työllisyysluvut ovat matalat, sillä he suorittavat nuorina uskonnollisia opintoja työnteon sijaan.

Köyhyysluvut OECD-maiden suurimmat, väestön sisällä epätasa-arvoa

Israelin köyhyysluvut ovat muita OECD-maita suuremmat. Erityisesti haredien ja arabien parissa köyhyysluvut ovat muuta väestöä selvästi korkeammat. Luvut ovat Israelilaisen Taub Centerin mukaan viime vuosikymmeninä myös kasvaneet. Nykyisellään yli puolet haredien ja arabien kotitalouksista elää tulojensa perusteella köyhyysrajan alapuolella.

 

Tulokuilu on suuri myös keskiluokan sisällä. Suhteellisen suuri osa väestöstä elää ilman perustarpeita. Esimerkiksi viidennes raportoi taloudellisten syiden rajoittavan heidän kykyään ostaa elintarvikkeita. Elämisen kustannukset Israelissa ovat palkkaan suhteutettuna suuret. Materiaalinen puute on kuitenkin selkeästi korostunut arabien kohdalla.

 

Siirtotyöläisten määrää tahdotaan supistaa

Israelissa asuvien ulkomaalaisten työntekijöiden määrä on kasvanut vakaasti 2000-luvun alusta lähtien. Vuonna 2012 Israelissa oli 109 000 työluvalla ja 93 000 turistiviisumilla saapunutta ulkomaalaista työntekijää. Heistä 68 prosenttia oli Aasiasta. Ulkomaalaiset työntekijät ovat hyvin haavoittuvassa asemassa ja useat nauttivat vain rajoitettuja perusoikeuksia.

 

Ulkomaalaiset työntekijät työskentelevät pääasiassa hoitoalalla, maataloudessa, rakennusalalla, ravintola-alalla ja tehdastöissä. Yleensä he toimivat huonosti arvostetuissa ja heikosti palkatuissa töissä, joista useimmat israelilaiset kieltäytyvät. Tästä huolimatta ulkomaalaisia työntekijöitä pidetään syynä työttömyyteen.

 

Hallituksella on ollut lukuisia yrityksiä vähentää ulkomaisten, etenkin laittomiksi katsomiensa työntekijöiden määrää. Hallitus on esimerkiksi yrittänyt estää israelilaisia työllistämästä ulkomaalaisia työntekijöitä nostamalla vähimmäispalkkoja. Siirtotyöläisille syntyneiden lasten laillinen status on ollut kiistelyn kohteena.

 

Pääministeri Netanjahun mukaan laittomat ulkomaalaiset työntekijät aiheuttavat turvallisuus- ja huumeongelmia, palkkojen laskua ja horjuttavat työmarkkinoita. Hallituksen toimet ulkomaalaisten työntekijöiden vähentämiseksi ovat saaneet arvostelua ja ihmisoikeusjärjestöjen kritiikkiä.

Kulttuuri

Israelissa on vilkas kulttuurielämä. Maassa järjestetään vuosittain useita eri kulttuurialojen festivaaleja ja katufestivaaleja. Suosittuja ajanvietteitä ovat esimerkiksi

 

• museot

• teatterit

• klassinen musiikki

• erilaiset taide- sekä elokuvafestivaalit.

 

Kaikilla merkittävillä kulttuurinaloilla on hyvä edustus Israelissa.

 

Teatteriesitykset ovat yleensä hepreaksi. Tel Avivin Habima ja Cameri -teatterit järjestävät näytöksiä, joissa on simultaanitekstitys englanniksi. Kansainväliset teatteriryhmät vierailevat vuosittain Israelin teattereissa ja useilla maassa järjestettävillä teatterifestivaaleilla.

 

Jerusalemilla, Tel Avivilla ja Haifalla on laadukkaat sinfoniaorkesterit. Pelkästään Tel Avivin orkesterilla on noin 200 konserttia vuodessa. Merkittäviä kamarimusiikkiyhtyeitä ja solisteja on ympäri maata. Lisäksi maassa järjestetään vuosittain kansainvälisiä musiikkifestivaaleja. Oopperaa esittää New Israel Opera. Oopperalla on laajat kansainväliset yhteydet.

 

Israel Ballet Tel Avivissa esittää klassista balettia. Tunnettuja modernin tanssin tanssiryhmiä taas ovat esimerkiksi Bar-Dor, Batsheva, Kibbutz Contemporary Dance Company ja Inbal. Modernia ja etnistä tanssia esitetään Suzanne Dellal –keskuksessa, joka järjestää myös useita tanssifestivaaleja.

 

Elokuvateattereita on paljon ja ohjelmisto on laaja. Elokuvia ei dubata, vaan tekstitykset ovat hepreaksi tai hepreaksi ja englanniksi. Lisäksi eri puolilla maata sijaitsevat Cinemateque-elokuvalaitokset järjestävät filmifestivaaleja ja esittävät elokuvia, jotka ovat taiteellisesti mielenkiintoisia. Kansainvälisiä ja eri teemaisia elokuvafestivaaleja järjestetään pitkin vuotta eri kaupungeissa, tunnetuimpien joukossa esimerkiksi Jerusalem Film Festival.

 

Monipuolinen museotarjonta

 

Maassa on yli 120 museota. Museot esittelevät laajasti juutalaista kulttuuria ja sen saavutuksia, ja niiden hallussa on alueen historiaan liittyviä arkeologisia kokoelmia. Museoissa on jatkuvasti tilapäisnäyttelyitä, jotka ovat lainassa kansainvälisten museoiden ja keräilijöiden kokoelmista. Tunnetuimpia museoita ovat muun muassa:

 

  • The Israel Museum, Jerusalem. Yksi maailman johtavimpia museoita taiteen ja arkeologian saralla. Näytteillä mm. kuuluisat Kuolleenmeren kääröt ja laajalti juutalaisten kulttuuriperinteen esineistöä. Lisäksi hyvät kokoelmat eurooppalaista ja israelilaista taidetta sekä vaihtuvia näyttelyitä.
  • Yad Vashem, Jerusalem. Holokaustia ja juutalaisvainoja esittävä tutkimus- ja museokompleksi kerää yli miljoona vierasta vuosittain. Toimii myös tutkimuskeskuksena.
  • Tel Aviv Museum of Art, Tel Aviv. Tunnettu museo on Israelin johtavia taide- ja kulttuuri-instituutioita. Näytteillä on myös maailmanmestareiden töitä.
  • Eretz Israel Museum, Tel Aviv. Historiallinen ja arkeologinen museo, myös planetaario.
  • Beit Hatfutsot, Tel Aviv. Juutalaisten historiaa ja elämää diasporassa.
  • MadaTech, Tieteen, teknologian ja avaruuden kansallismuseo, Haifa.

 

Lisäksi kaupunkien katujen varsilla on lukuisia taidegallerioita, joissa on vaihtuvia näyttelyjä ja tapahtumia joka makuun.

Media

Israelin tiedotusvälineitä voi pitää vapaina, mutta turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä sensuuria esiintyy. Maan tiedotusvälineet edustavat monia eri poliittisia ja uskonnollisia näkemyksiä sekä kieliryhmiä.

 

Maassa ilmestyy toistakymmentä hepreankielistä sanomalehteä ja yli 1 000 aikakauslehteä. Useilla sanomalehdillä on englanninkieliset versiot, ja monet ovat luettavissa internetissä. Internetistä, esimerkiksi sanomalehtien sivuilta, löytää myös Israelin yhteiskuntaa seuraavia blogeja.

 

Israelin pääradioasemalla (Voice of Israel / Kol Israel) on kahdeksan radioasemaa, jotka lähettävät ohjelmaa 17 eri kielellä. Lisäksi esimerkiksi armeijalla on oma radioasemansa. Maassa toimii kaksi yleistä tv-kanavaa. Kaapeli- ja satelliittiliitäntä ovat molemmat mahdollisia, ja median kuluttaja voi valita laajasta valikoimasta erilaisia kansainvälisiä viihdeohjelmia ja uutiskanavia.

 

Maan tärkeimpiä lehtiä

 

  • Israel Hayom, hepreankielinen ilmaisjakelulehti, jonka levikki on noussut nopeasti. Yksi Israelin luetuimmista lehdistä.
  • Yediot Ahoronot, hepreankielinen päivälehti, jonka levikki on noin 400 000 kappaletta. Lehti on riippumaton, ja poliittisesti keskustahakuinen. Julkaistaan verkkoversio Ynetissä myös englanniksi.
  • Ma’ariv, hepreankielinen päivälehti, jonka levikki on noin 350 000 kappaletta.
  • Haaretz; hepreankielinen päivälehti, jonka levikki on noin 80 000 kappaletta. Englanninkielisen version levikki on noin 60 000 kappaletta. Verkkolehdellä on englannin ja hepreankieliset sivut.
  • Jerusalem Post, englanninkielinen päivälehti, jonka levikki on noin 30 000 kappaletta. Suuri osa lehdistä menee ulkomaille, kuten Yhdysvaltoihin ja Iso-Britanniaan.
  • Hatzofeh, hepreankielinen kansallisen uskontopuolueen äänenkannattaja, jonka levikki on noin 11 000 kappaletta.
  • Novosti Nizela, venäjänkielinen riippumaton päivälehti, jonka levikki on noin 50 000 kappaletta.
  • Nasha Strana, venäjänkielinen riippumaton päivälehti, jonka levikki on noin 24 000 kappaletta.
  • Globes, heprankielinen riippumaton talouslehti, jonka levikki on noin 30 000 kappaletta. Verkkoversio myös englanniksi.
  • Al-Ittihad Haifa, arabiankielinen Hadash-puolueen kannattaja, jonka levikki on noin 10 000 kappaletta.
  • Al-Quds, arabiankielinen PLO:n kannattaja, jonka levikki on noin 50 000 kappaletta.
  • The Jerusalem Report, englanninkielinen noin kahdesti kuussa ilmestyvä aikakauslehti, jonka levikki on noin 50 000 kappaletta.

Kansalaisyhteiskunta

Israelin kansalaisyhteiskunta on vireä. Ammattiliittojen keskusjärjestön Histadrutin lisäksi Israelin teollisuuden ja kaupan järjestöt ovat toimeliaita. Lisäksi Israelissa on suuri määrä erilaisia kansalaisjärjestöjä, jotka keskittyvät ihmisoikeuskysymyksiin ja Israelin ja arabien välisen rauhan edistämiseen.

 

Ammattiliittojen keskusjärjestö Histadrut

 

Ammattiliittojen keskusjärjestö Histadrut perustettiin vuonna 1920 yhdistämään juutalaisia työntekijöitä. Koska juutalaista valtiota ei ollut, ammattiliitto omaksui monia tehtäviä, jotka eivät perinteisesti ole kuuluneet ammattiliitolle. Näitä olivat esimerkiksi huolehtiminen liiton jäsenten pankkiasioista ja terveydenhuollosta. Osa näistä tehtävistä jäi Histadrutin vastuulle Israelin perustamisen jälkeen.

 

Histadrutista kasvoi yksi maan suurimmista työnantajista. Koska liitto on sekä suuri työnantaja että työntekijöiden puolestapuhuja, sen rooli Israelissa on kehittynyt varsin monitahoiseksi.

Histadrutin vaikutusvalta on vähentynyt 1980-luvulta alkaen. Silti järjestön merkitys Israelin talouspolitiikassa on edelleen suuri.

 

Histadrutin edellisen puheenjohtajan Ofer Einin kaudella (2007-2014) järjestön arvioitiin kasvattaneen sananvaltaansa talouspolitiikassa. Einin aikana Histadrut keskittyi vaatimaan sosiaalista ja taloudellista tasa-arvoa. Lisäksi keskusjärjestö on vaatinut voimavarojen kohdentamista erityisesti teollisuuteen ja Histadrutin jäseniin.

 

Uusi puheenjohtaja Avi Nissankoren aloitti kesäkuussa 2014

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Israelin suhteet käsittävät politiikan, talouden, tieteen, kulttuurin, turismin ja kansalaisten keskinäiset yhteydet. Suomi kehittää suhteitaan Israeliin sekä kahdenvälisesti että yhteistyössä EU:n kanssa.

 

Suhteiden tiivistäminen on tärkeää Suomelle kahdenvälisten suhteiden näkökulmasta ja koska Suomi on sitoutunut vahvasti tukemaan Lähi-idän rauhanprosessia.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Israel on Suomen kolmanneksi suurin vientimaa Lähi-idässä Saudi-Arabian ja Arabiemiraattikuntien jälkeen.  Vuonna 2012 koko Lähi-idän tuonnista Suomeen 57 prosenttia tuli Israelista.

 

Suomen Tullihallituksen mukaan Suomen tuonti Israelista oli noin 88 miljoonaa euroa. Suomen vienti Israeliin vuonna 2012 oli noin 161 miljoonaa euroa. Tuonti laski 11 prosenttia ja vienti nousi 4,6 prosenttia edellisestä vuodesta.

 

Suomen tärkeimpiä vientituotteita Israeliin ovat puu- ja paperituotteet. Suomeen tuodaan Israelista muun muassa erilaisia koneita ja sähkölaitteita.

 

Teknologia ja tuotekehitys vetävät vientiä

 

Suomen ja Israelin kaupallisen yhteistyön mahdollisuudet vaikuttavat lupaavilta huipputeknologiassa ja tuotekehityksessä. Televiestintä on merkittävä ala suomalaisten yritysten Israel-viennissä. Muita lupaavia aloja ovat ohjelmistoteollisuus, terveydenhuoltovälineet,cleantech ja ympäristöteknologia. Myös startup-sektorilla voisi olla inspiroivia yhteistyömahdollisuuksia.

 

Tekniikan ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen (Tekes) ja sen israelilaisen vastineen MATIMOPin välinen yhteistyö on synnyttänyt useita yhteisprojekteja, jotka keskittyvät lähinnä tieto- ja viestintäteknologiaan sekä lääketieteelliseen bioteknologiaan.

 

Suomalaisten kasvuyritysten näkökulmasta Israel on kiinnostava: maa on hyvä houkuttelemaan riskipääomaa ja kaupallistamaan erityisesti korkean teknologian tuotekehitystä. Nämä kaksi aihetta ovat hallinneet suomalaisten ja israelilaisten yritysten molemminpuolista ja vilkasta vierailuvaihtoa. Vuonna 2008 aloitettiin Finland Israel Gateway -projekti, jonka tavoitteena on luoda yhteyksiä suomalaisten ja israelilaisten korkean teknologian yritysten välille.

 

Suomella on Israelissa hyvä maine ja julkisuuskuva muun muassa koulutusjärjestelmänsä ansiosta.

 

Kulttuurisuhteet

Suomalaista designia ja arkkitehtuuria arvostetaan Israelissa. Näiden alojen yhteydet ja yhteistyö ovat olleet vilkkaita.

 

Vuonna 2009 suomalainen kirjallisuus sai Israelissa merkittävän kunnianosoituksen, kun Rami Saari sai Israelin valtion kääntäjäpalkinnon Sirkka Turkan runojen käännöksistä.

 

Lisäksi suomalaiset elokuvat ovat näkyneet Israelissa. Erityisesti suomalaiset dokumentti- ja lastenelokuvat on huomioitu.

 

Parhaiten Suomi tunnetaan hyvästä koulujärjestelmästään. Hyvät tulokset Pisa-tutkimuksissa ovat olleet esillä israelilaismediassa. Viime vuosina israelilaisdelegaatioita on vieraillut Suomessa tutustumassa Suomen koulutusjärjestelmään. Vastaavasti suomalaisia koulutusalan asiantuntijoita on vieraillut Israelissa.

Suomalaiset, suomen kieli

Israelissa asuu reilu 700 suomalaista. Suomalaisten joukko koostuu eri ryhmistä, kuten suomenjuutalaisista maahanmuuttajista, vaihto-opiskelijoista ja kansainvälisissä tehtävissä työskentelevistä suomalaisista.

 

Monet ystävyysseurat pyrkivät edistämään Suomen ja Israelin suhteita omalta osaltaan. Israelissa toimivat muun muassa:

 

  • Suomi-Israel Ystävyysseura ja
  • Suomen Lähetysseura.

 

Tel Avivissa on suomalainen kirjasto, joka toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleeksi joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Lisäksi Tel Avivissa toimii myös Suomi-koulu, joka kokoontuu joka kolmas lauantai.

Sopimukset

Suomen ja Israelin väliset valtiosopimukset

 

Maidemme välillä on voimassa seuraavia valtiosopimuksia:

 

  • Sopimus tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen sekä veron kiertämisen estämiseksi  
  • Viisumivapaussopimus  
  • Kulttuurisopimus
  •  Sopimus tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi  
  • Lentoliikennesopimus  
  • Sopimus sosiaaliturvasta

Vierailut

Israelin ja Suomen ensimmäinen pääministerivierailu tapahtui vuonna 1962, kun pääministeri David Ben-Gurion vieraili Suomessa. Pääministeri Rafael Paasio vieraili Israelissa vuonna 1967. Vierailua jouduttiin lyhentämään, koska Kuuden päivän sota oli alkamaisillaan.

 

Israelin pääministeri Golda Meir vieraili Suomessa vuonna 1971, ja pääministeri Kalevi Sorsa puolestaan Israelissa vuonna 1977. Sorsa vieraili SDP:n puheenjohtajana Israelin työväenpuolueen vieraana.

 

Ulkoministerien vierailut avasi Israelin Abba Eban, joka vieraili Suomessa vuonna 1968. Ulkoministeri Tarja Halonen vieraili Israelissa lokakuussa 1997 ja EU-puheenjohtajuusmatkalla elokuussa 1999.

 

Ulkoministeri Shimon Peres vieraili Suomessa elokuussa 2002, ja ulkoministeri Erkki Tuomioja vieraili Israelissa ja palestiinalaisalueilla huhtikuussa 2005.

 

Israelin ulkoministeri Tzipi Livni vieraili Suomessa heinäkuussa 2006 heti, kun Suomen EU-puheenjohtajuuskausi oli alkanut. Pari viikkoa tämän jälkeen ulkoministeri Erkki Tuomioja vieraili Israelissa Etelä-Libanonin konfliktin vuoksi.

 

Ulkoministeri Ilkka Kanerva vieraili Israelissa marraskuussa 2007; ulkoministeri Alexander Stubb syyskuussa 2008. Puolustusministeri Jyri Häkämies vieraili maassa keväällä 2009 ja keskusteli muun muassa Israelin puolustusministerin Ehud Barakin ja palestiinalaishallinnon kanssa Gazan tilanteesta ja tulitauon kestävyydestä.

 

Israelin ulkoministeri Avigdor Liberman vieraili Suomessa kesällä 2010. Lokakuussa 2010 presidentti Tarja Halonen teki valtiovierailun Israeliin ja palestiinalaisalueille. Ulkoministeri Alexander Stubb oli mukana vierailulla. Myös presidentti Martti Ahtisaari vieraili aikanaan Israelissa.

 

Ensimmäinen, suuri suomalainen liikemiesvaltuuskunta vieraili Israelissa vuonna 2006. Tämän jälkeen Israelissa on vieraillut useita suomalaisia liike-elämän valtuuskuntia.

Historia

Aivan Israelin valtion alkutaipaleesta asti Suomella ja suomalaisilla on ollut paljon yhteyksiä Israeliin. Heti Israelin itsenäistyttyä vuonna 1948 kaikkiaan 29 Suomen juutalaista matkusti Israeliin ja osallistui maan itsenäissyyssotaan.

 

Suomi tunnusti ensimmäisten ulkovaltojen joukossa Israelin itsenäisyyden.alkuvuodesta 1949.  Kiitoksena tästä Suomen juutalaiset seurakunnat päättivät istuttaa Israeliin metsän, joka nimettiin Suomen mukaan Jaar Finlandiksi.

 

Suomi ja Israel solmivat diplomaattisuhteet vuonna 1950. Suomi perusti suurlähetystönsä Tel Aviviin vuonna 1952, ja Israel perusti lähetystönsä Helsinkiin vuonna 1956.

 

Ryhmämatkoja Israeliin jo 1950-luvulla

 

Ensimmäinen suomalainen ryhmämatka järjestettiin Suomesta vuonna 1954, ja turismi lisääntyi ripeästi. Lisääntyvä kiinnostus näkyi esimerkiksi Suomi–Israel-seuran perustamisena. Eduskunnan puhemies K. A. Fagerholm toimi seuran puheenjohtajana 1950-luvulla.

 

Matkailu Israeliin kasvoi entisestään 1960-luvulla. 1970-luvulla Israeliin matkusti noin 15 000 suomalaista vuodessa. Väkilukuun suhteutettuna määrä oli kansainvälisesti merkittävä.

 

Juutalaisten jälkeen suomalaiset nuoret vapaaehtoiset olivat ensimmäisiä ulkomaalaisia, jotka matkustivat Israeliin kibbutsi-töihin. Ensimmäiset matkat toteutettiin vuonna 1962 - vuosia ennen muita maita - Kristillisen Karmel-yhdistyksen avustuksella.

 

Monipuolinen Israel

 

Enimmillään Israelissa vieraili vuosittain noin 25 000 suomalaista matkailijaa. Matkailijoiden määrä romahti 2000-luvulla palestiinalaisten kansannousun jälkeen, mutta on kasvanut sittemmin. Kiinnostus Israeliin on kasvanut, ja vuonna 2008 kaksi suomalaista matkatoimistoa aloitti ryhmämatkat Israeliin. Israel kiinnostaa suomalaisia matkakohteena niin lukuisien monipuolisten kulttuurihistoriallisten kohteidensa, luontonsa, kaupunkiensa shoppailumahdollisuuksien kuin rantojensa ja vesiaktiviteettien puolesta.

 

Lentoyhtiö Finnair operoi nykyään suoria lentoja Helsingin ja Tel Avivin välillä. Tämän lisäksi israelilainen lentoyhtiö Arkia liikennöi samalla reitillä kesäisin.

 

Myös pohjoista eksotiikkaa tarjoava Suomi kiinnostaa israelilaisia matkakohteena.

 

Suomen suurlähettiläät Israelissa

 

  • Toivo Ilmari Kala1952–1958
  • Joel Toivola 1958–1961
  • Risto Solanko 1961–1964
  • Hans Ruben Martola 1964–1966
  • Algar von Heiroth 1966–1975
  • Matti Kahiluoto 1975–1981
  • Paaso Helminen 1981–1982
  • Erkki Mäentakanen 1982–1984
  • Taneli Kekkonen 1984–1985
  • Osmo Väinölä 1985–1989
  • Pekka J. Korvenheimo 1989–1993
  • Arto Tanner 1993–1997
  • Pasi Patokallio 1998–2003
  • Kari Veijalainen 2003–2007
  • Per-Mikael Engberg 2007–2011
  • Leena-Kaisa Mikkola 2011–

Historia

Israelin valtio perustettiin vuonna 1948 alueelle, jota kutsuttiin Palestiinaksi. 14. toukokuuta 1948 annettu itsenäisyysjulistus päätti Kansainliiton hyväksymän Ison-Britannian mandaattihallinnon alueella.

 

Mandaattihallinnon lopettaminen perustui päätöslauselmaan 181, jonka YK:n yleiskokous hyväksyi 29. marraskuussa 1947. Päätöslauselman mukaan mandaattialue jaetaan juutalais- ja arabivaltioiksi. Juutalaiset hyväksyivät päätöslauselman; arabivaltiot eivät.

 

Palestiinan jako mitätöityi, kun viisi arabimaata hyökkäsi Israeliin 15. toukokuuta 1948 eli vain päivä sen jälkeen, kun Israel oli julistautunut itsenäiseksi. Sodan jälkeen Israel oli noin kolmanneksen suurempi kuin jakopäätöksessä oli suunniteltu.

 

Sodanjälkeiset aselepolinjat vahvistettiin vuonna 1949 Rhodoksen aseleposopimuksessa. YK perusti UNTSO-järjestön (United Nations Truce Supervision Organization) valvomaan rauhansopimuksen noudattamista. UNTSO toimii alueella edelleen.

Kuuden päivän sodasta nykypäivään

Kesäkuussa 1967 käytiin Kuuden päivän sota, jonka aikana Israel valloitti Siinain, Gazan, Länsirannan ja Golanin. Vuonna 1979 solmitussa rauhansopimuksessa Israel palautti Egyptille Siinain alueen.

 

Golan ja Jerusalemin itäosa liitettiin kuitenkin Israeliin. Liitos tehtiin lainsäädännöllä. Vaikka Israel katsoo, että Golan ja Itä-Jerusalem ovat Israelin valtion aluetta, kansainvälisesti näitä liitoksia ei ole tunnustettu.

 

Israelin ja palestiinalaisten rauhanprosessi alkoi 1990-luvulla ja se jatkuu edelleen. Vuonna 1991 alkaneen rauhanprosessin ansiosta palestiinalaisten itsehallinto alkoi toukokuussa 1994 Gazassa ja Jerikossa.

 

Vuosina 1993 ja 1995 solmituissa Oslon sopimuksissa sovittiin palestiinalaisten itsehallintoalueista. Palestiinalaisalueet on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen:

 

  • A-alueilla palestiinalaiset vastaavat sekä siviilihallinnosta että sisäisestä järjestyksestä,
  • B-alueilla on palestiinalaisten siviilihallinto; Israel vastaa sisäisestä järjestyksestä ja
  • C-alueet ovat kokonaan Israelin hallinnassa.

 

A- ja B- alueilla asuu noin 95 prosenttia palestiinalaisista.

Hyvä tietää

Asemapaikan sijainti

Israel sijaitsee Välimeren kaakkoisrannikolla. Pohjoisessa maan rajanaapurina on Libanon, koillisessa Syyria, idässä Jordania ja etelässä Egypti. Maantieteellisesti Israelin katsotaan kuuluvan Levanttiin eli itäisen Välimeren rannikkoalueeseen.

Asuminen, asunnot

Vuokrat vaihtelevat Israelissa asuinalueen mukaan. Tel Avivissa ja Jerusalemissa vuokrat voivat olla korkeita Suomeen verrattuna. Lähiöissä ja taajamissa vuokrat ovat pienempiä kuin Suomessa.

 

Asuntojen varustelu on yleensä pelkistettyä. Kalustettuja tai kodinkoneilla varustettuja asuntoja vuokrataan harvoin.

Autot

Lähes kaikki eurooppalaiset, amerikkalaiset ja japanilaiset automerkit ovat edustettuina Israelissa. Uuden auton voi hankkia joko israelilaiselta maahantuojalta tai tuoda ulkomailta. Israelista ostetun auton toimittaminen ostajalle voi kestää kuukaudesta jopa puoleen vuoteen.

 

Auton arvo ratkaisee, kuinka paljon maahantuonti maksaa esimerkiksi tullien ja muuttofirmojen vuoksi. Israelissa myytävien autojen varustelu noudattaa E3-standardia. EU-maissa ja Pohjois-Amerikassa noudatetaan E4-standardia.

 

Israelissa edustettujen automerkkien huolto on tyydyttävää. Huolto- ja korjaustyöt ovat kalliita. Ajoneuvojen vakuutukset ovat Israelissa erittäin kalliita.

 

Suomalaiset voivat ajaa Israelissa vuoden suomalaisella tai kansainvälisellä ajokortilla, minkä jälkeen on vaihdettava israelilaiseen ajokorttiin. Vaihto on hyvä tehdä mahdollisimman nopeasti, sillä israelilainen vakuutusyhtiö korvaa liikennevahingosta aiheutuneet kulut vain, jos auton omistajalla on israelilainen ajokortti.

 

Bensiinin hinta on Israelissa samaa luokkaa kuin Suomessa. Lyijytöntä ja lyijyllistä bensiiniä on saatavilla eri yhtiöiden huoltoasemilta kautta maan.

Edustustot

Israelissa on noin sadan maan edustustot. Ulkovaltojen suurlähetystöt sijaitsevat Tel Avivissa.

 

Ulkomaat eivät ole virallisesti tunnustaneet Jerusalemia Israelin pääkaupungiksi, vaikka Israelin pitää Jerusalemia pääkaupunkinaan. Esimerkiksi Yhdysvalloilla, Kreikalla ja Italialla on konsulinvirasto Jerusalemissa.

Hankinnat

Useimmat kaupat ovat auki sunnuntaista torstaihin. Perjantaisin kaupat sulkevat ovensa iltapäivällä ennen sapatin alkamista. Eräät suuret liikkeet avaavat ovensa lauantai-iltana, kun aurinko on laskenut ja sapatti päättynyt. Israelissa arkipäivät ovat sunnuntaista torstaihin, jolloin liikkeiden aukioloajat ovat verrattavissa Suomeen.

 

Useimmat pankit ja valtion virastot ovat kiinni perjantaina. Monet pankit ja osa virastoista sulkevat ovensa arkisin lounasaikaan kello 12.30–14.00. Museot ovat yleensä kiinni lauantaisin.

 

Aukioloajoissa on eroja eri kaupunkien välillä. Jerusalemissa lähes kaikki liikkeet vanhan kaupungin arabikauppaiden turistikauppoja lukuunottamatta ovat sapattina kiinni, mutta esimerkiksi Eilatin kaltaisissa turistikaupungeissa monet liikkeet ovat auki myös lauantaina.

Ilmasto

Pienestä pinta-alasta huolimatta Israelin ilmasto vaihtelee paljon. Rannikolla on Välimeren ilmasto: kesät ovat kuumia ja hyvin kosteita, talvet leutoja. Vuoristoalueilla, erityisesti Jerusalemissa ja maan pohjoisosissa on talvella on viileämpää ja talvella voi sataa lunta. Maan eteläosissa ilmasto on aavikkomaista eli kuumaa ja kuivaa.

 

Tel Avivin lämpötila on tammikuussa 9–17 astetta; elokuussa lämpötila on 25–35 astetta. Jerusalemissa on tammikuussa noin 6–11 astetta ja elokuussa 19–28 astetta. Eilatissa on tammikuussa 9–21 astetta; elokuussa 25–39 astetta.

 

Sadekausi kestää yleensä marraskuusta maaliskuuhun. Vuotuinen sademäärä Tel Avivissa on noin 700–800 millimetriä. Maassa sataa erittäin harvoin kesäkuukausina eli huhti–kesäkuussa.

 

Keväällä ja syksyllä Israelissa esiintyy sharav ja hamsin -nimillä tunnettuja kuumia ilmavirtauksia. Näiden aikana ilmankosteus laskee, ilmassa on hienojakoista hiekkaa ja lämpötila ja ilmanpaine nousevat jyrkästi. Sääilmiö kestää yleensä enintään päiviä.

 

Ilmaston kannalta suomalaisille miellyttävimmät kuukaudet ovat maalis–kesäkuu ja syys–marraskuu.

Joukkoliikenne

Paikallis- ja kaukoliikenteessä yleisimmin käytettyjä julkisia kulkuneuvoja ovat linja-autot ja taksit. Kaukoliikenteessä käytetään myös junaa, kymmenpaikkaisia linjatakseja ("sherut") ja maan sisäistä lentoliikennettä.

 

Suurimpien kaupunkien paikallisliikenne on toimiva. Kaupunkien väliset kaukoliikenteen linja-autot ja linjataksit toimivat jouhevasti ja ovat melko edullisia.

 

Linja-autoissa voi ostaa kertalipun käteisellä. Yleensä yhtiöt myyvät lisäksi 10 kerran lippuja ja kuukausilippuja. Bussiyhtiö Dan on ottanut Tel Avivissa käyttöön elektronisen bussikortin, joita saa esimerkiksi keskusbussiasemalta.

Sapatti hiljentää liikenteen

Sapatti vaikuttaa paikallisbusseihin ja kaukoliikenteeseen. Useimmissa kaupungeissa bussit eivät kulje lainkaan perjantai-iltapäivästä lauantai-iltaan. Tämä on hyvä muistaa, kun suunnittelee liikkumistaan. Linjataksit liikennöivät myös sapattina esimerkiksi Jerusalem–Tel Aviv ja Tel Aviv–Haifa -reiteillä sekä Tel Avivissa.

 

Israelissa on nopea ja moderni junayhteys, joka kulkee pohjoisen Nahariasta Tel Avivin kautta Beersebaan. Lisäksi Ben Gurionin lentoasemalle ja Jerusalemiin on junayhteys.

 

Kaupungeissa on runsaasti takseja, mutta kaupunkien ulkopuolella ja lähiöissä taksin saaminen voi olla haastavaa. Taksin voi tilata puhelimitse. Taksit kulkevat myös lauantaisin. Hinnat ovat Suomea edullisempia.

 

Jos liikkuu omalla tai vuokra-autolla, on hyvä huomata, että esimerkiksi Jerusalemin ääriuskonnollisissa kaupunginosissa autolla ajamiseen sapattina voidaan suhtautua negatiivisesti, jopa vihamielisesti.

Joukkoliikenteen aikataulut ja hinnastot

Juomarahat

Juomaraha ei yleensä sisälly laskuun. Kahviloissa ja ravintoloissa maksetaan juomarahaa noin 10–15 prosenttia laskun loppusummasta.

Kansalliset vapaapäivät

Israelissa noudatetaan heprealaisen kalenterin mukaisia juutalaisia juhlapyhiä. Juutalainen kalenteri perustuu sekä auringon- että kuunkiertoon. Tämän vuoksi juutalaisten juhlapyhien ajankohdat vaihtelevat vuosittain länsimaisessa, gregoriaanisessa kalenterissa. Uskonnollisten juhlien lisäksi osaa kansallisista juhlapäivistä, kuten itsenäisyyspäivää, vietetään juutalaisen kalenterin mukaan.

 

Juutalainen viikkoa alkaa sunnuntaista, joka on normaali arkipäivä. Pyhäpäivää sapattia vietetään lauantaina. Sapatti alkaa perjantaina auringon laskettua ja jatkuu lauantain auringonlaskuun.

 

Israelilaisia juhlapäiviä

 

  • Rosh Hashana; Juutalainen uusi vuosi, jota vietetään syys–lokakuussa
  • Yom Kippur; Sovintopäivä, joka on juutalaisten merkittävin pyhä. Liikkeet ovat kiinni, ja liikenne on pysähtynyt. Pyhää vietetään syys–lokakuussa.
  • Sukkot, lehtimajajuhla. Viikon kestävä juhla, jota vietetään viikko Yom Kippurin jälkeen. Vietetään syys–lokakuussa.
  • Hanukka; viikon kestävä valon juhla, jota vietetään marras–joulukuussa
  • Tu Bishvat; puiden uusi vuosi, jota vietetään tammi–helmikuussa
  • Purim; tammi–helmikuussa pidettävät karnevaali-juhla raamatun Esterin muistoksi
  • Pesach; viikon kestävä juutalainen pääsiäinen, jota vietetään maalis–huhtikuussa
  • Yom Hashoah; maalis–huhtikuussa vietettävä holokaustin ja vainojen uhrien muistopäivä.
  • Yom Hazikaron; Israelin sodissa kaatuneiden muistopäivä, vietetään huhti–toukokuussa itsenäisyyspäivää edeltävänä päivänä
  • Yom Haatzmaut; huhti–toukokuussa vietettävä itsenäisyyspäivä
  • Lag ba Omer; Rabbi Akivan kuolinpäivä, josta on sittemmin kehittynyt erityisesti lasten suosima kokko-juhla, vietetään seitsemän viikkoa pääsiäisen jälkeen
  • Shavuot; juutalainen helluntai, jota juhlitaan touko–kesäkuussa
  • Tisha be-Av; heinä–elokuussa vietettävä temppelin hävityksen muistopäivä

Koulut ja opiskelu

Julkinen koulujärjestelmä

 

Koulunkäynti on pakollista 11 vuoden ajan. Lukuvuosi on jaettu kolmeen lukukauteen. Lukukausi alkaa elokuun puolivälissä ja päättyy kesäkuun lopussa.

 

Pakollinen lastentarha, eli esikoulu, alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää viisi. Esikoulua seuraa yhdeksänvuotinen peruskoulu. Oppivelvollisuus päättyy, kun lapsi täyttää 16 vuotta.

 

Kolme vuotta kestävä lukio on vapaaehtoinen. Lukio päättyy ylioppilaskirjoituksiin kuten Suomessa.

 

Koulunkäynti on periaatteessa ilmaista. Kirjat ja muut tarvikkeet on hankittava itse. Kouluruokailua ei ole järjestetty yhtä kattavasti kuin esimerkiksi Suomessa. Yksityiskouluissa kustannukset ovat korkeammat kuin julkisissa kouluissa.

 

Paikallisia yksityiskouluja

 

 

Yliopistot ja korkeakoulut Israelissa

 

 

Lapset

Israelilaiset lastentarhat ovat hepreankielisiä, mutta niihin otetaan myös ulkomaalaisia lapsia. Valtion lastentarhat on tarkoitettu yli 3-vuotiaille lapsille.

 

Tarjolla on lukuisia yksityisiä lastentarhoja, jotka ovat huomattavasti valtion päivähoitoa kalliimpia. Yksityisten ylläpitämiä vieraskielisiä lastentarhoja on jonkin verran.

 

Esimerkiksi Yhdysvaltojen suurlähetystö ylläpitää englanninkielistä lastentarhaa, johon otetaan mahdollisuuksien mukaan myös muita kuin amerikkalaisia lapsia. American International Schoolissa on lisäksi esikoulu 5-vuotiaille lapsille.

 

Lastentarhojen päivähoitomaksut ovat korkeat.

Lemmikit

Liitteenä olevassa tiedostossa on Israelin viranomaisten ohjeet lemmikkieläinten tuomisesta Israeliin.

pdfLemmikkieläimen tuonti Israeliin 2010 (pdf, 133kt)

Liikennekäyttäytyminen

Israelin liikennekulttuuri eroaa suuresti suomalaisesta. Ajoneuvoja on paljon, ajonopeudet ovat korkeita, ajotyyli varsin aggressiivinen ja liikennesääntöihin suhtaudutaan suurpiirteisesti. Liikenteessä kannattaa noudattaa erityistä tarkkaavaisuutta ja huolellisuutta. Israelissa on oikeanpuoleinen liikenne.

 

Juutalaisen juhlapyhän Yom Kippurin aikana autolla ajaminen on kiellettyä. Moottoriliikenne hiljenee ja jalankulkijat ja pyöräilijät valtaavat autotiet juhlan ajaksi.

Majoitus

Israelissa käy runsaasti matkailijoita, joten hotellibisnes on laajalle levinnyt. Hyviä hotelleja ja bed&breakfast -majataloja on runsaasti eri puolilla maata pienissäkin kylissä.

 

Hostelleista saa tietoa esimerkiksi Israel Youth Hostel Associationinverkkosivuilta.

Mitat ja painot

Israelissa on sama mittajärjestelmä kuin Suomessa.

Pankit

Israelin pankkipalvelut ovat lähes Suomeen verrattavissa.

 

Lista Israelissa toimivista pankeista on saatavilla Israelin keskuspankin internet-sivuilla.

 

Luottokortit ovat yleisiä. Suomalaisilla luotto- tai pankkikorteilla voi maksaa useissa liikkeissä. Eri pankkien pankkiautomaatteja on suurimmissa kaupungeissa tiheään.

 

Israelissa käytetään edelleen shekkivihkoja.

 

Useimmat laskut maksetaan luottokortilla. Laskut voi saada postissa, mutta tällöin ne maksetaan käteisellä postitoimistossa.

 

Pankit ovat auki yleensä aamupäivisin noin kello 12:een. Joinakin päivinä pankeilla voi olla pidennetty aukiolo kello 16:den jälkeen.

Parturi-kampaamot

Joka kaupungissa on useita parturi-kampaamoita. Hinnat ja palvelut ovat kuin Suomessa. Parturi-kampaamot palvelevat muiden liikkeiden tavoin sunnuntaista torstaihin.

Posti

Israelin postitoimistot tunnistaa logosta, jossa on valkoinen kauris ja punainen tausta. Postilaatikot ovat punaisia ja nitä on katujen varsilla. Maan sisäisessä postissa voi ilmetä ongelmia. Periaatteessa kirje saapuu Israelissa perille parissa päivässä, mutta postin saapuminen ei aina ole luotettavaa.

 

Posti kulkee Suomen ja Israelin välillä noin kaksi viikkoa. Posti ei kulje lainkaan perjantaisin ja lauantaisin.

Puhelimet

Israelissa on toimiva ja koko maan kattava matkapuhelinverkko. Yleensä suomalaiset matkapuhelimet toimivat Israelissa. Lankapuhelimia käytetään edelleen.

Pukeutuminen

Tel Avivissa ja muissa rantakaupungeissa pukeutuminen on länsimaista ja hyvin vapaamuotoista, erityisesti kesäaikaan.

 

Israelissa on Välimeren ilmasto: kesät ovat kuumia ja talvet leutoja. Sateita on vain talvikuukausina eli loka–marraskuusta maalis–huhtikuuhun.

 

Suurimman osan vuodesta voi käyttää kesävaatteita. Kesällä aurinkovoiteet ja peittävä vaatetus ovat suositeltava tapa suojautua auringolta.

 

Keskitalven kuukausina voi tarvita talvitakkia ja sadevaatteita. Paikallisen rakennustavan takia talot ovat talvella viileitä ja vetoisia. Usein sisätiloissa on kylmempää kuin ulkona.

 

Tel Avivin lähellä sijaitsevassa Bnei Barakissa, Jerusalemissa ja muilla uskonnollisilla asuinalueilla paljastava pukeutuminen voi herättää paheksuntaa tai peräti vihamielisyyttä. Uskonnollisilla nähtävyyksillä sekä miesten että naisten kannattaa pukeutua niin, että polvet ja olkapäät ovat piilossa.

Lisää liite

Ravinto

Ruokakulttuuri

 

Israelin ruokakulttuurille ominaista ovat juutalaisuuden kosher-säännökset, joita uskonnolliset ja myös juutalaisten perinteiden mukaan elävät juutalaiset noudattavat. Kosher-sääntöjä noudatetaan monissa hotelleissa, ravintoloissa ja julkisissa laitoksissa, kuten kouluissa ja armeijassa. Kosher-sääntöjä noudatetaan ravintoloissa erityisesti uskonnollisten juutalaisten suosimilla asuinalueilla, kuten Länsi-Jerusalemissa.

 

Kosher-sääntöjen mukaan maito- ja lihatuotteet pitää erottaa toisistaan eikä niitä tarjota samalla aterialla. Monissa hotelleissa aamiaisella tarjotaan vain maitotuotteita ja päivällisellä tarjoillaan lihaa, mutta ei maitotuotteita.

 

Kosher-sääntöjen kieltämiä tuotteita ovat esimerkiksi sianliha, petoeläinten ja -lintujen liha sekä äyriäiset. Niitä tarjotaan Israelissa harvakseltaan, mutta esimerkiksi äyriäisiä voi löytää suuremmista ruokakaupoista ja joistakin ravintoloista.

 

Kosher-sääntöjä noudattavat ruokakaupat ja ravintolat ovat kiinni sapattina eli perjantai-illasta lauantai-iltaan.

 

Pesahia eli juutalaisten pääsiäistä vietetään huhti–toukokuussa. Viikon kestävän juhlapyhän aikana ruokakaupat, kosher-ravintolat ja hotellit eivät myy tai tarjoile hapatettua leipää eivätkä mitään tuotteita, jotka sisältävät viljaa. Niinpä ravintoloista ei saa esimerkiksi pastaa, pizzaa tai olutta.

 

Elintarvikkeiden hankinta ja hinnat

 

Israelissa on saatavilla lähes kaikkia tavanomaisia elintarvikkeita. Elintarvikkeiden laatu vastaa suomalaisia tuotteita, mutta torjunta-aineita käytetään reippaasti.

 

Hedelmät ja vihannekset kannattaa pestä ja kuoria. Paikallisten vihannesten ja hedelmien valikoimat ovat runsaat, mutta niitä on tarjolla sesonkien mukaan.

 

Elintarvikkeet maksavat keskimäärin rahtusen enemmän kuin Suomessa.

 

Israelin hanavesi kelpaa juotavaksi. Useimmat taloudet kuitenkin suodattavat veden runsaan kalkin vuoksi. Tästä syystä suodatetun tai pullotetun veden käyttöä suositellaan.

 

Ravintolat

 

Israelissa ja etenkin Tel Avivissa on runsaasti ravintoloita ja kahviloita. Erilaiset ruokakulttuurit ovat hyvin edustettuina. Maasta saa thaimaalaista, kiinalaista, japanilaista, intialaista tai vaikka etiopilaista ruokaa. Tarjolla on tietysti kattavasti eri Lähi-idän ja Euroopan maiden makuja.

 

Hinnat vaihtelevat huomattavasti. Suomeen verrattuna edullisia ravintoloita on runsaasti.

 

Tel Avivin ilta- ja yöelämä on vilkas. Varsinkin kesällä ravintolat ja kahvilat ovat auki pitkään ja paikalliset syövät illallista myöhään.

Rekisteröity parisuhde

Israelin viranomaiset hyväksyvät samaa sukupuolta olevien rekisteröidyn parisuhteen. Varsinkin suurissa kaupungeissa suhtautuminen homoihin on vapaamielistä.

 

Ääriuskonnolliset kuitenkin vastustavat homoseksuaalisuutta voimakkaasti. Pidättyväinen käytös ääriuskonnollisten asuinalueilla on suositeltavaa, koska heidän reaktionsa voivat olla arvaamattomia, jopa väkivaltaisia.

Sähkövirta

Sähkövirran jännite on 220 volttia (50 Hz). Pistorasiat ovat kolmireikäisiä, mutta suomalaiset pistokkeet sopivat useimpiin rasioihin. Adapteri kannattaa pitää mukana.

Terveydenhuolto

Israelin terveydenhuolto on laadukasta. Eri alojen erikoislääkäreitä on runsaasti. Suuri osa lääkäreistä on opiskellut myös Israelin ulkopuolella.

 

Matkailijaa suositellaan huolehtimaan hygieniasta hengitystieinfektioiden välttämiseksi. Tarkat ohjeet on koottu Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen verkkosivuille, josta saa lisätietoa rokotuksista ja muista terveydenhoitoon liittyvistä asioista.

Rokotukset

Matkustaja on Israeliin saapuessaan velvollinen esittämään todistuksen kolera-rokotuksesta, jos hän saapuu alueelta, jossa esiintyy koleraa. Muita pakollisia rokotuksia ei vaadita.

 

Polio- ja jäykkäkouristusrokotukset on syytä hankkia ja pitää voimassa. Influenssa-rokotusta suositellaan.

 

A-hepatiitti-rokotteen ottaminen on järkevää. Rokotukset kannattaa ottaa etukäteen, koska Israelissa ne ovat kalliita. 

Valokuvaaminen

Valokuvaamista ei rajoiteta erityisesti. Kameran käyttäminen on kuitenkin kielletty esimerkiksi juutalaisten pyhillä paikoilla kuten Itkumuurilla Jerusalemissa sapatin aikaan.

Valuutta

Israelin valuutta on shekeli, virallisesti New Israeli Shekel (NIS). Shekelin sadasosa on agora; monikossa agorot. Maassa käytetään 20, 50, 100 ja 200 shekelin seteleitä ja 1, 2, 5 ja 10 shekelin kolikoita. Lisäksi käytössä on 10 ja 50 agaran kolikot.

 

Rahanvaihtopisteitä on paljon erityisesti turistien suosimissa kaupungeissa. Rahanvaihdosta ei veloiteta välityspalkkiota. Valuuttaa voi vaihtaa postitoimistoissa ja pankeissa, joissa voidaan veloittaa välityspalkkio.

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Tel Aviv

Päivitetty 15.7.2014

© Suomen suurlähetystö, Tel Aviv | Tietoa palvelusta | Yhteystiedot