Suomi – siihen israelilaiset liittävät kylmyyden lisäksi laadukkaan koulutusjärjestelmän. Moni israelilainen vierailee tutustumassa, miten maineikas koulutusjärjestelmämme toimii. Yksi heistä on professori Orit Hazzan, Israelin teknologiainstituutti Technionin tieteen ja teknologian laitoksen johtaja. Suomen vierailunsa jälkeen Hazzan jakoi näkemyksiään Suomen Tel Avivin edustustolla, jossa keskustelimme tulevaisuuden koulutusalan yhteistyöstä. Miten israelilainen näkee Suomen koulutussysteemin? Mitä olisi molempia maita hyödyttävä koulutusalan yhteistyö?
Suomalaisesta koulutuksesta Orit Hazzanin huomiota keräsi opettajien korkea koulutustaso. Se takaa ammattitaitoiset opettajat, joita arvostetaan. Suomen edustuston lähetystösihteeri Ulla Hakanen huomauttikin, että ammatti on haluttu ja kilpailtu koulutusala suomalaisnuorten keskuudessa.
Ammattitaitoisiin opettajiin voi myös luottaa. Professori Hazzania hämmästyttää koko koulutusjärjestelmän perustuminen luottamukselle. Hän kehui, kuinka niin opiskelijoiden kuin opettajien välinen ja keskeinen luottamus vaatii kutakin ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan ja opettamisestaan sekä sen arvioimisesta.
Hazzan nosti esille, kuinka monissa maissa lahjakkaille oppilaille tarjotaan erityisjärjestelyjä, mutta suomalaisopettajia koulutetaan identifioimaan myös heikommin menestyvät oppilaat aikaisessa vaiheessa. Hazzan kehuu systeemiä, joka pyrkii puuttumaan ongelmiin ajoissa. Noin puolet peruskoulunsa päättävistä on saanut jonkinlaista henkilökohtaista opetusta tai ohjausta.
Hazzanin silmissä tämä kumpuaa Suomen koulutusfilosofian avainarvosta: tasavertaisuudesta.
Suomen koulutuspolitiikkaa on ohjannut ajatus, että jokaisella lapsella on oikeus hyvään koulutukseen. Hazzan kiittelee, että Suomessa koulutus on perusoikeus, jonka toteutuminen turvataan lailla. Laki takaa jokaiselle lapselle hyvälaatuisen koulutuksen asuinpaikasta ja vanhempien tulotasosta riippumatta. Tämän tasavertaisuuden Hazzan haluaisi juurruttaa myös Israeliin.
Suomi on kehittynyt köyhästä agraariyhteiskunnasta moderniksi yhteiskunnaksi, joka kehuu maailmanluokan innovaatioympäristöään. Kehityksen kaari kuulostaa tutulta Israelissa. Muutoksen vuosikymmeninä Suomi kykeni muuttamaan koulutusjärjestelmänsä, josta muut hakevat mallia.
Koulutus ei kuitenkaan ole vientituote, joka siirtyy kopioi-liitä -toiminnolla. Suomi on homogeeninen yhteiskunta, Israel ei. Sitä suuremmalla syyllä tasavertaisten mahdollisuuksien takaamista kaikille väestöryhmille tarvitaan.
Yliopistotutkintoa arvostavassa Israelissa on vaadittu myös ammattikoulutuksen parantamista. Suomalainen malli kahdesta rinnakkaisesta järjestelmästä, joiden välillä opiskelija voi joustavasti liikkua opintopolullaan, kiinnostaa. Suomalaisista puolet valitsee lukion sijaan ammattikoulun, ja ammattikorkeakoulututkintoa arvostetaan siinä missä yliopistotutkintoa. Yhteistyöaloitteita maiden välillä on jo ollut.
Suomi, joka pyrkii innovaatioympäristönsä kehittämiseen, voisi puolestaan yrittää oppia, miten enemmän poikia houkutelleet aineet kuten fysiikka, insinöörialat ja tietojenkäsittelyoppi vetävät Israelissa myös tyttöjä puoleensa.
Kummallakin on paljon opittavaa ja paljon annettavaa. Ja kiinnostusta yhteistyön kehittämiselle Israelista myös löytyy.
Lue lisää professori Orit Hazzanin näkemyksistä Suomen koulutuksesta täältä.
Pasi Sahlbergin kiitetty kirja Finnish Lessons kertoo suomalaisen koulutusjärjestelmän muutostarinan ja julkaistaan myös hepreaksi vuonna 2015.
