Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Tel Aviv: Ajankohtaista: Ulkoasiainministeriö tiedottaa

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Tel Aviv

Embassy of Finland
P.O. Box 39666, 61396 Tel Aviv, Israel
Puh. +972-3-745 6600
E-mail: sanomat.tel@formin.fi
English | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 29.9.2017 | Ulkoasiainministeriö

Suomen sääosaaminen auttaa Kirgisiaa ja Tadžikistania ilmastonmuutoksessa

Keski-Aasia on erittäin herkkä alue sään ja ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Vuoristoinen alue kärsii usein sateiden aiheuttamista maan- ja lumivyöryistä sekä jokien tulvista. Suomen tuella on parannettu Kirgisiassa ja Tadžikistanissa sään ja ilmanlaadun tarkkailua.

Taloudellisen kasvun myötä ympäristöasiat ovat nousseet esille myös Keski-Aasian maissa, sillä uusien energia- ja tuotantolaitosten perustaminen ja lisääntyvä ajoneuvokanta lisäävät ilmansaasteita.

Näkymä sääasemalta Kirgisiassa. Kuva: Harri Pietarila/Ilmatieteen laitos
Näkymä sääasemalta Kirgisiassa. Kuva: Harri Pietarila/Ilmatieteen laitos

Oman erityispiirteensä tuovat alueelle elintärkeät jäätiköt, jotka ovat tärkeä makean veden lähde ja puskuri kuivuuden varalle. Tulevaisuudessa Keski-Aasia tuleekin olemaan yhä riippuvaisempi jäätiköiden tuomasta makeasta vedestä.

Alueen vedentarve kasvaa, ja ilmastonmuutos lisää kuivuutta.

Jäätiköiden kohtalosta ollaankin alueella huolissaan. Ilmaston lämpeneminen sulattaa niitä vääjäämättä, ja toisaalta ympäristöongelmat saattavat vaikuttaa jäätiköiden ekosysteemeihin tuntemattomin tavoin. Jäätiköiden sulaminen ja jäätikköjärvien jääpatojen mahdolliset repeämiset lisäävät myös tulvariskiä.

Edellä mainituista syistä korkealaatuinen sää-, ilmasto- ja ilmanlaatutieto sekä niistä kehitetyt palvelut ovat alueella arvokkaita. Palveluita tarjoavat maiden omat hydrometeorologiset laitokset, eli vesi- ja ilmatieteisiin erikoistuneet tutkimuslaitokset.

Sää- ja ilmanlaatuosaamista tarvitaan taas

Ilmatieteen laitos on tukenut Keski-Aasian hydrometeorologisten laitosten uudistumista kehitysapuvaroin vuodesta 2009. Ulkoministeriön rahoittamissa yhteistyöhankkeissa on parannettu alueen laitosten toimintaa ja siten maiden kykyä varautua ympäristöongelmiin ja luonnonkatastrofeihin.

Kaksi viimeisintä Ilmatieteen laitoksen hanketta on toteutettu vuosina 2014–2017 Kirgisiassa ja Tadžikistanissa. Hankkeissa on annettu koulutusta ilmastotiedon hyödyntämiseen, nykyaikaisten säähavaintolaitteiden toimintaan ja sääennustusprosessien parantamiseen. Tärkeää on myös nykyaikaisten pilotti-ilmanlaatuasemien perustaminen kumpaankin maahan.

”Olemme oppineet projektissa paljon. Pystymme seuraamaan Dushanben kaupungin ilmanlaatua nyt hetki hetkeltä”, kertoo Bibizaynab Gozieva, tadžikistanilaisen ilmanlaatulaboratorion päällikkö.

Hankkeiden ansiosta laitosten työtekijät ovat saaneet kehitysloikan neuvostoaikaisten menetelmien käytöstä nykyaikaan, mikä parantaa laitosten kykyä antaa tarkempia ja liki reaaliaikaisia sää- ja ilmanlaatupalveluita. Lisäksi laitosten profiileja on nostettu järjestämällä ilmastonmuutokseen liittyviä sidosryhmäseminaareja.

Ilmatieteen laitos on kouluttanut Tadžikistanissa ilmanlaatulaboratorion työntekijöitä. Kuva: Timo Anttila/Ilmatieteen laitos
Ilmatieteen laitos on kouluttanut Tadžikistanissa ilmanlaatulaboratorion työntekijöitä. Kuva: Timo Anttila/Ilmatieteen laitos

Yksin pienet hankkeet eivät voi saada ihmeitä aikaan. Suomen lisäksi muidenkin avunantajien kiinnostuksen myötä molemmissa laitoksissa on useita kehityshankkeita käynnissä, mukaan lukien Maailmanpankin rahoittama alueellinen, ison luokan modernisoimishanke.

Kohdemaiden laitokset ovat saaneet hankkeiden synergioista suurta hyötyä. Sitä on saatu myös kansalaisjärjestöiltä, jotka panostavat ruohonjuuritason tiedottamiseen ilmastomuutosten vaikutuksista kansalaisten arkeen sekä opastavat ihmisiä tekemään omia havaintoja ja toimimaan oikein poikkeustilanteissa.

Ilmatieteen laitoksen hankkeissa on tuettu eri osapuolten vuorovaikutusta, jotta sää- ja ilmanlaatuhavainnoista saadaan tuotettua laadukkaampia ja käyttäjälähtöisiä palveluja.

Toiminnan kestävyys riippuu rahasta

Usein teknispainotteisten kehityshankkeiden haaste on saada aikaan kestäviä tuloksia. Vähäisen kansallisen rahoituksen takia julkisten laitosten laitehuoltobudjetit ovat pieniä ja hankkeissa koulutusta saaneet työntekijät ovat haluttua tavaraa paremmin palkatulla yksityissektorilla.

Hankkeiden suuri saavutus on ollut se, että viimeisen kolmen vuoden aikana hallituksen maksama budjetti laitoksille on liki kaksinkertaistunut.

Perinteinen lämpötilamittaus Kirgisiassa. Kuva: Antti Hyvärinen/Ilmatieteen laitos
Perinteinen lämpötilamittaus Kirgisiassa. Kuva: Antti Hyvärinen/Ilmatieteen laitos

Hankkeet ovat tarkoituksella tuoneet myös eri maiden asiantuntijoita yhteen, sillä aktiivinen vertaisverkosto tukee organisaatioiden toimintaa jatkossakin. Luottamus omaan osaamiseen ja voimavarojen yhdistäminen motivoivat työntekijöitä jatkamaan työtään sekä edistämään urakehitystä omassa organisaatiossaan.

Kirgisian ja Tadžikistanin hydrometeorologisten laitosten tulevaisuus näyttää juuri nyt paremmalta kuin vuosikymmeniin. Kestävyys tulee silti edelleen olemaan haaste, joka riippuu pitkälti maiden hallitusten halukkuudesta rahoittaa laitosten toimintaa myös jatkossa. Lisäksi laitokset tarvitsevat pitkäjänteistä ulkopuolisten tukea ollakseen valmiita ilmastonmuutoksen ja kehityksen tuomiin haasteisiin – tässä Suomikin voi olla mukana.

Suomen tuki meteorologian alan yhteistyön hankkeelle Kirgisiassa ja Tadžikistanissa vuosille 2014–2017 on 1,1 miljoonaa euroa.

Antti Hyvärinen

Kirjoittaja työskentelee Ilmatieteenlaitoksella Kansainväliset Projektit -ryhmän päällikkönä.

Tulosta

Tämä dokumentti

Muualla verkossa

Päivitetty 29.9.2017


© Suomen suurlähetystö, Tel Aviv | Tietoa palvelusta | Yhteystiedot