Mitä yhteistä on Indiana Jonesilla ja suomalaisilla teologian opiskelijoilla?
Vastaus löytyi Horvat Kurin arkeologisilta kaivauksilta Israelin Galileasta, jossa ryhmä suomalaisia on ollut kesä-heinäkuussa 2010 yliopiston tutkija Raimo Hakolan johdolla mukana löytämässä merkittävän muinaisen synagogan jäänteitä.
Ryhmä eurooppalaisia vapaaehtoisia, mukaan lukien seitsemän Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan opiskelijaa on työskennellyt kolmisen viikkoa Helsingin, Bernin, Leidenin ja Mainzin yliopistojen ”Kinneret Regional Project” yhteistyöverkoston järjestämällä kaivauksella. Parin kilometrin päässä Genesaret-järveltä, Horvat Kurin muinaiskylässä sijaitsevaa kaivausta johtaa saksalainen professori Jürgen Zangenberg.
Suomalaisen ryhmän johtaja dosentti Hakola kutsusta suurlähetystön kulttuuriavustaja Susanne Millner ja projektiavustaja Hilla Aurén pääsivät tutustumaan kaivauksiin 8. heinäkuuta 2010. Dosentti Hakola ja professori Zangenberg esittelivät kaivausten historiallista löytöä, 400-luvun synagogaa. Muinaisen rakennuksen paljastuminen on kuin seikkailuelokuvan juoni, jossa arvoitus ratkeaa pala palalta.
Jo kaksi vuotta sitten suoritetuissa esitutkimuksissa selvisi, että kukkulalla on ollut asutusta. Heinäkuussa aloitettujen kaivausten alkuvaiheissa löydettiin monumentaalinen, vähintään 10 metriä pitkän seinä. Seuraavaksi läheisestä rauniokasasta paljastui koristeellisten pylväiden jäänteet, sekä kivistä rakennettu matala penkkirivi. Lopulta vastaan tuli myös rakennuksen lattia, ja rakennus alkoi hahmottua synagogaksi, Hakola kertoo.
Kaivauksilta löydetyt kolikot ja keramiikka viittaavat rakennuksen olleen käytössä 400-luvulla. Hakolan mukaan Israelissa on jäänteitä noin 5-7 synagogasta ensimmäiseltä vuosisadalta. Vaikka myöhempien vuosisatojen synagogista on tehty löytöjä, kiihkeä tieteellinen väittely synagogien ajanmäärityksestä jatkuu. Horvat Kurin synagogan uudet löydöt voivat analysoituna ja ajallisesti tarkemmin määriteltynä edistää tätä keskustelua. Tulevaisuudessa Horvat Kurin kaivauksia pyritään laajentamaan, ja tutkijoiden tavoitteena on saada mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva antiikinaikaisesta kyläyhteisöstä Galileassa. Myös israelilainen arkeologiasta vastaava viranomainen Israel Antique Authority (IAA) on kiinnostunut kaivauksista, ja IAA:n johtaja Shuka Dorfman on jo vieraillut paikan päällä.
Dosentti Hakolan mukaan kaivauksiin osallistuvat ovat vaarassa innostua arkeologiasta toden teolla. Leikillään Hakola kuvailee ”kaivaus-virusta,” joka näyttää tarttuneen suomalaiseen Vilja Alankoon. Vilja myöntääkin, että kaivaukset Horvat Kurissa ovat kannustaneet toisen vuoden opiskelijaa suunnittelemaan uraa arkeologian alalla.
Opiskelijoille neljän viikon urakka on paitsi ikimuistoinen, myös opettavainen kokemus. Oppikirjojen tekstit ja kuvat heräävät eloon, ja kivet muuttuvat käsin kosketeltaviksi paloiksi historiaa. Kaivauksilla vallitsee innostunut ilmapiiri ja kansainvälisen ryhmän keskuudessa on hyvä tiimihenki. Lapiot heiluvat helteessä ahkerasti, eikä kolme viikkoa kestänyt työskentely ole lannistanut intoa.
Aamuisin kaivajien herätys on neljältä, ja auringon ensisäteiden valaistessa Genesaret-järven pintaa työt kaivauksilla ovat jo vauhdissa. Auringon noustua keskitaivaalle puolenpäivän aikaan kaivaustyöt lopetetaan, ja pölyn kuorruttamat työläiset palaavat alas Genesaretin rantaan suihkuun, syömään ja siestalle. Iltapäivät sujuvat päivän löytöjä tutkien ja israelilaisten arkeologian asiantuntijoiden luennoilla. Iltaisin on seurattu jalkapallon MM-kisoja. Ensi kertaa Israelissa vierailevat opiskelijat ovat viikonloppuisin matkanneet eri puolilla Israelia, sekä luonnollisesti tutustuneet arkeologisiin kohteisiin, joita Israelissa on runsaasti.
Suomalaisilla on Hakolan asiantuntijuuden lisäksi ryhmässä muitakin erityistehtäviä: kaivausryhmän lapioiden osuessa isoon kivenmurikkaan huudetaan suomalaiset paikalle, ja kivi nousee kevyesti ylös kuopasta. Kansamme katajainen laatu on jälleen kerran todistettu.
Aarteenetsijä Indiana Jonesia ja suomalaisia opiskelijoita Horvat Kurin kaivauksilla yhdistää uteliaisuus, joka on kaivausten johtajan, professori Zangenbergin mukaan arkeologin tärkeimpiä ominaisuuksia. Arkeologin tulee kyetä priorisoimaan, ja erottamaan mitkä vastaantulevista muinaisjäännöksistä ovat merkittäviä, Zangenberg jatkaa. Ennen kaikkea uteliaisuus ajaa nuoria jatkamaan kivi kiveltä ja lapiollinen lapiolliselta, tietämättä tuleeko vastaan merkittävä historiallinen löytö. Tällä kertaa heitä onnisti.
Teksti & kuvat: Hilla Aurén - Suomen suurlähetystö, Tel Aviv
Lisätietoja Kinneret Regional Project verkkosivuilta http://www.kinneret-excavations.org/
